WQ osa 1: Hyvä ruokinta

Maitotilan eläinten pitää olla sekä hyvinvoivia että hyvin tuottavia. Ihmisten hyvinvointi on itsestään selvästi eläinten hyvinvointiakin tärkeämpää. Eivätkä karjatilan eläimetkään voi hyvin ilman taloudellisesti kohtuullisen hyvin toimeen tulevaa, ja työssään jaksavaa hoitajaa.

Ruokinta vaikuttaa moneen asiaan. Oikein ruokkimalla karjasta saa pitkällä tähtäimellä irti parhaan mahdolli-sen taloudellisen tuoton. Sopivan rehun ja riittävän veden saaminen määrittelee suurimmalta osin syntyvän maitomäärän – jos eläimet vain pääsevät syömään ja juomaan niille suunnitellun määrän. Ruokinta vaikuttaa erittäin paljon myös elimistön vastustuskykyyn, ja sitä kautta eläimen sairastumisalttiuteen.

Hän saa vaivojensa palkaksi elinvoimaiset hiehot, jotka poikivat noin kahden vuo-den ikäisinä ja alkavat tienata leipää taloon.

Mitkä asiat kertovat, että ruokinta on kunnossa?

Usein tarvitsee katsoa sekä eläimiä että meijerin ja tuotosseurannan raportteja tietääkseen, onko ruokinta kunnossa. Joistain asioista kannattaa pitää lisäksi omaa kirjanpitoa (esim. vasikoiden kasvut). Olen koonnut artikkelissa olevaan taulukkoon tarkistuslistan, jota voit käyttää arvioidessasi karjasi ruokintaa.

Umpikauden ruokinta ratkaisee pitkälti sen, kuinka poikiminen, syntyvän vasikan alku ja lehmän tuleva lypsy-kausi onnistuvat. Tarpeeksi välttämättömiä hivenaineita saaneella emällä on tarjota niitä syntyvän vasikankin tarpeisiin. Hyvin suunniteltu kivennäisruokinta auttaa ehkäisemään muun muassa poikimahalvauksia. Sopivassa lihavuuskunnossa poikivalla on vähemmän synnytysvaikeuksia ja heikkoja vasikoita. Kuolleena syntyneitä vasikoita tulee harvemmin kuin yksi viittäkymmentä syntynyttä kohden, ja ensimmäisen vuorokauden aikana kuolleita alle viisi prosenttia.

Riittävä ternimaidon saanti on vasikan henkivakuutus – mitä enemmän, laadukkaampaa ja aiemmin syntymän jälkeen, sitä parempi. Jos vasikka imee heikosti eikä juo itse tarpeeksi terniä, kannattaa se antaa letkuttamalla. Letkutuslaitteen käyttö on helppoa ja turvallista. Kysy tarvittaessa opastusta tuotantoneuvojalta tai eläinlääkäriltä.

Riittävästi ruokitut vasikat ovat virkeitä, leikkisiä, ja tyytyväisiä. On paljon parempi antaa vasikalle harvemmin (2 krt/pv) kunnolla maha täyteen maitoa (3–5 l) kuin tilkka monta kertaa päivässä. Nälkäiseksi juoton jälkeen jääneet vasikat alkavat helpommin imeä toisia vasikoita, kun taas täydellä mahalla on hyvä nukkua ja kasvaa.

Kunnolla ruokitut pysyvät terveinä ja kasvavat hyvin. Hiehot saavuttavat riittävän siemennyspainon reilun vuoden iässä, painaen silloin noin 65 % odotetusta aikuispainosta. Aikuisena 700 kiloisen pitäisi siemennettäessä painaa reilut 450 kiloa ja ensimmäistä kertaa poikiessaan noin 600 kiloa.

Lehmien onnistuneesta ruokinnasta kertovat hyvä tuotos ja maidon pitoisuudet. Keskimääräisellä, tavanomaisella tuotosseurantatilalla oli vuonna 2014 noin 9 200 kilon ja luomutilalla 8 700 kilon keskituotos. Parhaat 10 % tiloista saavuttivat yli 10 600 kilon keskituotoksen. Tavanomaiset ensikot lypsivät keskimäärin noin 8 000 kiloa ja luomuensikot 7 300 kiloa. Tuotoksen lisäksi kannattaa seurata herumishuippuja, lypsykäyrän muotoa, maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia (+ niiden suhdetta).

Sopivaa rehua tarpeeksi saaneilla lehmillä ei ole vasemmassa nälkäkuopassa varoituskolmioita, vaan pötsit sopivasti täynnä. Lantakäytävälle lätsähtävä sonta on kiiltävää ja kiisselimäistä, eikä siinä ole juurikaan havait-tavissa sulamattomia rehun osia. Lehmät säilyttävät sopivan kuntoluokkansa jokaisessa tuotantovaiheessa ja laihtuvat vain hieman alkulypsykaudesta. Ruokintaperäisten sairauksien esiintyvyys on vähäistä.

Mitä jos kaikki ei ole kunnossa?

Korjaa itse jos osaat, ja ota tarvittaessa yhteyttä oman osuuskunnan tuotantoneuvojaan tai ProAgrian maitotilaneuvojaan. Hyvästä ruokinnasta kertovia kirjoja ovat esimerkiksi uunituore ”Ruokintahavaintoja – käytännön opas terveiden ja tuottavien lypsylehmien ruokintaan” (julkaistu 2014), ”Vasikasta huippulypsylehmäksi” (2012) ja Lypsylehmän ruokinta (2010). Niitä voi tilata ProAgrian verkkokaupasta (20–34 euroa/kpl).

Tilaa hyvästä ruokinnasta kertovia kirjoja ProAgrian verkkokaupasta

Ruokinta huippukunnossa? – tarkistuslista

VASIKAT JA NUORKARJA

Ternimaito

• laatu varmistetaan mittarilla (hyvä lukema on > 22 %, > 50 g IgG/litra)
• tunnin sisällä syntymästä
• tuttipullosta/tuttiämpäristä
• niin paljon kun vasikka juo
• annetaan tarvittaessa lisää letkulla
• tavoite vähintään 100 g vasta-aineita (IgG)/juottokerta, kaksi ensimmäistä kertaa

Maitojuotto

• noin 15 % vasikan painosta
• kylmässä 1–5 litraa lisää/vasikka (+2 % / 1 C˚)

Vesi, väkirehu, karkearehu, kivennäiset

• raikasta vettä aina vapaasti tarjolla
• maistuvaa väkirehua, aluksi vapaasti
• vieroitusikäinen syö noin 1,5 kg väkirehua
• vapaasti ikäluokalle sopivaa karkearehua
• ruokinta hyvin suunniteltu

Painon kehitys keskimäärin

• juottovasikoiden kasvu noin 1 000 g / pv
• 3–12 kk kasvut noin 800–900 g / pv
• siemennyskokoisia 13–15 kk iässä siemen-nyspaino noin 65 % aikuispainosta
• poikiessa paino noin 85 % aikuispainosta
• hiehojen kuntoluokka 3– ja 3+ välillärveys ja käyttäytymineno

Terveys ja käyttäytyminen

• virkeitä, uteliaita, lihaksikkaita
• ripulia < 8 %:lla (syntymä–vieroitus)
• yskää < 5 %:lla (syntymä–vieroitus)
• ei puutossairauksien oireita
• ei toisten vasikoiden imemistä

Kuolleisuus

• kuolleena syntyneitä < 2 %
• syntymästä 24 tunnin ikään < 5 %
• 24 t iästä vieroitukseen < 2 %
• vieroituksesta 1. poikimiseen < 2 % Lehmät

LEHMÄT

Ruokinta ja veden saanti

• ruokinta hyvin suunniteltu
• raikasta vettä aina vapaasti saatavilla
• aina vapaasti tarjolla onnistuneesti säilöttyä ja tuotantovaiheeseen sopivaa karkearehua
• karkearehuja täydentävä väkirehu- ja kiven-näisruokinta

Tuotos ja maidon pitoisuudet

• karjan keskituotos hyvällä tasolla rotu ja tuotantosuunta huomioiden
• ensikoiden keskituotos 85 % ja toisen kerran poikineiden 95 % aikuisten lehmien tuotoksesta
• herumishuippu 30–40 pv poikimisesta
• maltillisesti laskeva lypsykäyrän muoto
• yksilöiden maidon rasva-valkuaissuhteista valtaosa välillä 1,2–1,4
• maidon ureat pääsääntöisesti 20–35 välillä

Lehmähavainnot (yksittäisin poikkeuksin)

• pötsin täyteisyys lypsävillä luokkaa 3–4 ja umpilehmillä 4–5
• sopiva sonnan koostumus ja sulaneisuus
• kuntoluokat 3– ja 3,5 välillä
• ei laihtumista umpikaudella
• ei kielenpyöritystä

Terveys

• poikima-apua tarvitsee < 20 % ensikoista
• poikimahalvauksia < 15 % 3+ poikimakerroilla
• jälkeisiä jää < 5 %
• poikimisen jälkeen valuttevia < 10 %
• juoksutusmahan siirtymiä < 2 %
• hapanta pötsiä < 2 %
• piilevää ketoosia < 10 %, asetonitautia < 5 %
• vertymiä sorkissa < 20 % alkulypsykaudesta
• vähän tiinehtymisvaikeuksia
• ei puutossairauksien oireita

Kuva: Kimmo Haimi

Katso lisää artikkeleita