Valio edistää eläinten hyvinvointia

Eläinlääkäreillä on merkittävä rooli eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä. Tänä vuonna Eläinlääkäripäivien pääteemat olivat eläinten hyvinvointi ja eläinsuojelu. Luennoilla kultiin muun muassa nautojen hyvinvoinnista ja kivun lievityksestä, antibioottiresistenssistä sekä Nasevan ja Welfare Quality-järjestelmän vertailukelpoisuudesta ja eroista.

Tulevaisuudessa Valio haluaa vastata eläinten terveydenhuollossa haasteisiin, esimerkiksi miten saada lehmien elinikä nousuun ja miten vähentää eläinten jalka- ja ihovaurioita ja -ongelmia. Utareterveystyössä Valio on toiminut uranuurtajana.

Eläinlääkärit ovat Valiolle tärkeä ja merkittävä alkutuotannon sidosryhmä. Tänä vuonna Valion osastolla oli esillä eläinlääkäreiden Valma ja Karjalääkäri-palvelu, lypsyn VaDia-mittaukset, Valio Artturi® -palvelut sekä vastuulliset toimintatavat eläinten suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon liittyen.

Valion osastolla eläinlääkäreitä kiinnosti utareterveyden parantaminen ja moni tutustui VaDia-mittaustekniikkaan. Rehuihin liittyen puhuttivat erityisesti rehuissa tänä syksynä esiintyneet homeet ja niiden torjunta homesieppareille sekä laajat kivennäisanalyysit.

Eläinten hyvinvointia parannamme entisestään tulevaisuudessa tutkimuksen, koulutuksen ja maitotilayrittäjien hyvällä yhteistyöllä, Kristiina Sarjokari sanoo.

Eläinlääkäripäiville osallistui yli 950 eläinlääkäriä Suomessa toimivasta 2 650 eläinlääkäristä.

Antibioottiresistenssi on ajankohtainen aihe

Vuoden eläinlääkäri 2017, dosentti, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantala kehottaa maitotilayrittäjiä välttämään antibioottien rutiininomaista käyttöä ja panostamaan tautien diagnostiikkaan. Rantala palkittiin keväällä vuoden eläinlääkäriksi antibioottiresistenttiä koskevasta uraauurtavasta työstään ja hän puhui Eläinlääkäripäivien luento-osuudella.

Lypsykarjatiloilla on erilaisia käytäntöjä antibioottien käytössä. Tiloilla olisi syytä arvioida esimerkiksi rutiininomainen umpeenpanotuubien käyttö kriittisesti: mitkä ovat hyödyt, kustannukset ja hoitovaste, sekä käytön vaikutus resistenssiin, Merja Rantala sanoo.

Rantalan mukaan rutiininomaisesta käytöstä säästyvät kustannukset voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevän, suunnitelmallisen terveydenhuollon kehittämiseen ja esimerkiksi lypsylaitteiston toiminnan varmistamiseen.

Jos antibiootteja joudutaan käyttämään tilalla usein, tulisi selvittää, olisiko eläinten olosuhteissa tai hoitokäytännöissä jotain parannettavaa, Rantala jatkaa.

Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että tiloilla, joilla käytetään runsaasti antibiootteja, myös taudinaiheuttajat ovat resistentimpiä verrattuna vain vähän antibiootteja käyttäviin tiloihin.

On tilanteita, jolloin lääkkeitä on käytettävä. Mutta esimerkiksi eläinlääkärin tilalle varalle jättämien lääkkeiden käyttö tulisi arvioida tarkasti ja käyttää tässäkin eläinlääkärin asiantuntemusta apuna.

Oman haasteensa Rantala näkee yksikkökoon ja tilan eläinmäärän kasvamisessa. Jo rakennusten suunnitteluvaiheessa olisi otettava huomioon tautipaineen hallinta, osastointi ja mahdollisuus eristää sairastuneet eläimet terveistä.

Toivon, että maitotilayrittäjät näkevät antibioottiresistenssin tärkeyden ja voimme jatkaa yhteistä työtä, jotta antibioottien teho säilyy. Asia on hyvin tärkeä sekä eläinten että ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Myös asiakkaat ja kuluttajat ovat hyvin valveutuneita ja se, että Suomessa pystytään tuottamaan elintarvikkeita ilman massiivista antibioottien käyttöä, voisi olla jo itsessään kotimaiselle tuotannolle brändi. Toisaalta meillä on myös varaa parantaa ja vähentää lääkekäyttöä.

Esimerkiksi Ruotsissa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on vielä Suomeakin vähäisempää. Tämä voi johtua tuotantorakenteesta ja siitä, että Ruotsissa lääkekäytön ohjaus ja resistenssin seuranta on paremmin resursoitu. Ruotsissa käytetään enemmän lääkinnässä penisilliiniä kuin meillä, Rantala summaa.

Pääkuva: Mari Kokko