Työnohjaus edistää hyvinvointia
Työnohjauksessa selvitellään keskustellen ja harjoitellen esimerkiksi sitä, miten maitotilayrittäjän arki sujuisi stressittömämmin ja aika riittäisi kaikkeen tärkeään, myös työn ulkopuolella.
Maitotilayrittäjä Minna tuntee olonsa päivästä toiseen stressaantuneeksi ja väsyneeksi.
Hän ei saa öisin unta miettiessään, mitä ihmettä pitäisi tehdä maitotilan kannattavuuden turvaamiseksi. Hän kokee jäävänsä paitsi lastensa elämästä ja puolisokin harmittelee tuon tuosta, että vaimon kaikki aika menee navetassa.
Minna kertoo riittämättömyyden tunteestaan hanketyöntekijälle, joka ehdottaa työnohjausta. Minna epäröi, hupeneeko työnohjaukseen lisää arvokasta aikaa, joka muutenkin on kortilla. Hanketyöntekijä kannustaa kuitenkin kokeilemaan työnohjausta, koska moni maitotilayrittäjä on hyötynyt siitä.
Minna löytää koulutetun työnohjaajan läheltä ja sopii tapaamisen – näin alkuun kasvotusten, vaikka myös etätapaaminen olisi mahdollinen. Matka kohti parempaa hyvinvointia ja jaksamista on alkanut.
Ratkaisuja etsitään koulutetun ohjaajan avulla
Työnohjaus on oman työn, työroolin, työympäristön ja työn tekemisen tavan tarkastelua koulutetun työnohjaajan kanssa. Sen tärkeitä tavoitteita ovat työssä jaksamisen parantuminen ja työn mielekkyys.
”Ohjaus voi kohdistua esimerkiksi työtapojen kehittämiseen tai työn herättämien tunteiden jäsentämiseen. Työnohjauksessa voidaan myös keskittyä johonkin tilan muutosprosessiin”, kuvailee työnohjaaja Pirjo Latvanen.
Ohjaus auttaa suhtautumaan asioihin – haasteisiinkin – rakentavasti. Kaikki tarvittava tieto ja vastaukset ohjattavalla yleensä jo onkin itsellään, mutta ohjaajaa tarvitaan houkuttelemaan niitä esiin.
”Työnohjaaja auttaa kysymyksillään tai erilaisilla harjoituksilla ohjattavaa pohtimaan työtään, ja ratkaisut löytyvät sieltä pohdinnoista.”
Ihminen voi haluta helpotusta esimerkiksi stressiin ja uniongelmiin.
Tavoitteiden määrittely on yleensä työnohjauksen ensimmäinen vaihe. Ihminen voi haluta helpotusta esimerkiksi stressiin ja uniongelmiin, mutta keskustelussa työnohjaajan kanssa tavoite yksilöityy ja konkretisoituu kohti työntekemisen tapoja.
”Monet työnohjaukseen tulevat eivät vielä edes tunnista, mistä on kyse, vaan tuntevat epämääräistä pahaa oloa ja uupumusta. Usein jo tavoitteiden sanominen ääneen helpottaa”, kertoo työnohjaaja Heikki Kruus.
Vaikka työnohjaus ei ole varsinaisesti terapiaa, siinä puhutaan elämän haasteista laajemminkin. Maatilayrittäjän työnohjauksessa puhutaan usein myös parisuhteesta ja perheestä.
”Herätän ensimmäisenä arvokeskustelun siitä, mitä ihminen pitää elämässään tärkeänä. Aikaa saattaa mennä paljon sellaiseen, mitä ei itse edes pidä tärkeänä, ja ristiriitatilanne purkautuu huonona olona.”
Pienin askelin kohti suuria oivalluksia
Tavoitteita kohti lähdetään pienin askelin. Oivalluksia alkaa tulla heti, mutta uusien ajattelutapojen tai rutiinien juurruttaminen voi vaatia aikaa ja harjoittelua.
”Jos maitotilayrittäjä haluaa eroon jatkuvasta kiireen tunteesta,hän voi kokeilla erilaisia ajanhallintatyökaluja. Seuraavalla kerralla sitten arvioidaan, onko niistä ollut apua”, Kruus sanoo.
Latvanen antaa mielellään ohjattavalleen pohdinta- ja havainnointitehtäviä, mutta kiireisessä elämässä ne saattavat jäädä tekemättä.
”Silloin asioiden työstämiseen keskitytään vastaanotolla. Monen mielestä on innostavaa istua rauhassa omien asioiden ääreen ja keskustella niistä toisen kanssa.”
Kuinka työnohjaukseen voi päästä?
Maitotilayrittäjät voivat anoa Melan ostopalvelu-seteleitä esimerkiksi Välitä viljelijästä -hankkeen kautta. Hakemus tehdään yhdessä hanketyöntekijän kanssa.
Ketkä työnohjaukseen voivat osallistua?
Työnohjaukseen voi tulla yksin, pariskuntana tai perheenä. Myös eri tilojen yrittäjät voivat osallistua yhdessä ryhmätyönohjaukseen, jolloin tarjolla on innostavaa vertaistukea.
Kuinka kauan työnohjaus kestää?
Työnohjaus voi kestää muutaman käynnin tai pidempään tarpeen mukaan. Yksi ostopalveluseteli (arvo 500 euroa) kattaa muutaman kerran työnohjaajan taksan mukaan.
Mistä tietää, että työnohjaaja on pätevä?
Suomen Työnohjaajat ry:n jäsenet ovat koulutettuja ammattilaisia. Työnohjaajilla voi olla muitakin asiantuntemusta vahvistavia tutkintoja: Pirjo Latvanen ja Heikki Kruus esimerkiksi ovat molemmat myös psykoterapeutteja.