Trueperella pyogenes – uutta tietoa

Oireet ja hoito

Pyogenes-utaretulehdukselle ovat tyypillisiä voimakkaat näkyvät oireet, kuten tulehtuneen vetimen ja utareneljänneksen kovettuminen ja turpoaminen sekä mätämäinen ja haiseva erite. Lehmä voi kuumeilla. Tulehdus johtaa usein utareneljänneksen menettämiseen ja vain muutama prosentti neljänneksistä palaa maidontuotantoon intensiivisestä hoidosta huolimatta. Tulehdus on kivulias ja eläin voi olla jäykkä ja haluton liikkumaan. Mätää on kivun lievittämiseksi hyvä lypsää pois ainakin aluksi. Pyogenes-tulehdusta esiintyy myös lievässä muodossa lypsykaudella. Tulehdus edellyttää eläinlääkärin hoitoa.

Iholla usein esiintyvä T. pyogenes ei välttämättä aiheuta isäntäeläimelle tautia. Jos ihon suojamekanismit pettävät esimerkiksi vaurion seurauksena, voi T. pyogenes aikaansaada märkivän tulehduksen. Naudoilla yleisin tulehdusmuoto on utaretulehdus, minkä lisäksi T. pyogenes aiheuttaa esimerkiksi kohtutulehduksia ja raajojen ihon tulehduksia. T. pyogeneksen aiheuttamissa tulehduksissa todetaan usein muukin taudinaiheuttaja, kuten Peptoniphilus indolicus, Bacteroides spp. tai Fusobacterium necrophorum.

Esiintyminen

T. pyogeneksen aiheuttamia utaretulehduksia esiintyy etenkin hiehoilla ja umpilehmillä. T. pyogenes-bakteeri elää nautojen ja muiden eläinten iholla ja limakalvoilla. Sitä on paljon tulehtuneen utareen eritteessä, haavojen mädässä, mätäpaiseissa, kohtuvalutuksessa sekä mätänevissä jälkeisissä, mutta myös parsien pinnoilla ja poikimakarsinoiden makuualustoissa, erityisesti ellei niitä siivota ja kuiviteta huolellisesti.

T. pyogeneksen aiheuttamia utaretulehduksia todetaan kaikkina vuodenaikoina. Sisäruokintakaudella utaretulehduksen taustalla on tyypillisesti vetimen ihon vaurioituminen esimerkiksi tapaturman tai lypsykoneen aiheuttaman rasituksen seurauksena. Laidunkaudella tautia levittävät etenkin Hydrothea irritans-lajin kärpäset, jotka hidastavat vetimien ihovaurioiden paranemista ja levittävät tartuntaa eläimestä toiseen. T. pyogenes-utaretulehdusta kutsutaankin usein kesämastiitiksi.

Ennaltaehkäisy

Mikäli karjassa ilmenee ajallisesti lähekkäin useampi pyogenes-tulehdus, kannattaa T. pyogenes-utaretulehdukselle altistavia tekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä pohtia. Koska kaikenlaiset haavat ja haavaumat lisäävät riskiä, tulee niitä ennaltaehkäistä ja hoitaa tehokkaasti.

On tärkeää välttää ihon vaurioitumista tarjoamalla naudoille turvallinen ja mukava makuualusta. Jälkeisten, kohtuvalutuksen, tulehdusmaidon ja muiden eritteiden siivous parsista ja poikimakarsinoiden makuualueilta on tärkeää tartuntapaineen kurissa pitämiseksi, erityisesti lämpiminä ja kosteina vuodenaikoina. Runsas kuivitus estää vetimien päiden lähikontaktin T. pyogeneksen saastuttamiin pintoihin. Hyvä lypsyhygienia, lypsykoneen kunnosta huolehtiminen ja vetimien ihoa suojaavan vedinkaston käyttö ehkäisevät tulehduksia. Kesämastiitin ennaltaehkäisyssä maaliskuussa alkava ja kesän läpi jatkuva kärpästorjunta on erittäin tärkeää.

Piirros: Ossi Hiekkala

Katso lisää artikkeleita