Toisen rehusadon korjuu lähestyy
Anu Artjoki
Viestintäpäällikkö Päätoimittaja
Valio Oy
Ensimmäisiä rehusatoja päästiin korjaamaan tänä vuonna ennätyksellisen aikaisin. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa rehunkorjuuseen startattiin jo toukokuussa, noin viikkoa tavanomaista aikaisemmin.
”Sateet eivät suuremmin haitanneet, vain paikallisesti. Korjuuaikanäytteiden perusteella rehun sulavuus on suhteellisen hyvä ja näin ollen energiapitoisuuskin. Rehun raakavalkuispitoisuus on korkeampi kuin viime vuonna”, maitotilaneuvoja Rikard Westerlund Osuuskunta Länsi-Maidosta kertoo.
”Toinen säilörehusato kasvaa tällä hetkellä hyvin, kun sateitakin on saatu. Nurmi on tiheää ja pituudeltaan etelässä 30–40 cm. Ensimmäiset toisen sadon korjuuaikanäytteet otetaan Okra-viikolla ja mitä korjuuseen tulee, se päästäneen aloittamaan viikolla 28, ehkä ensimmäisillä tiloilla jo tällä viikollakin”, Westerlund arvioi.
Kymenlaaksossa Osuuskunta Tuottajain Maidon alueella kakkosen korjuu alkanee loppuviikosta ja enenevissä määrin viikoilla 28–29.
”Alueellamme on otettu 4–5 kakkossadon korjuuaikanäytettä koemielessä ja "ruohoahan" se vielä on”, maitotilaneuvoja Aila Loikkanen Osuuskunta Tuottajain Maidosta toteaa.
Pohjois-Pohjanmaalla Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella ensimmäinen sato on suurimmaksi osaksi korjattu ja toinen sadonkorjuu lähestyy arviolta noin kahden viikon kuluessa.
Nurmen oikean korjuuajankohdan määritykseen saa apua Valio Artturi® korjuuaikapalvelusta. Kuva: Rikard Westerlund
Apuna Valio Artturi® korjuuaikapalvelu
Valio Artturi® korjuuaikapalvelu auttaa määrittämään oikean rehunkorjuun ajoituksen. Korjuuaikapalvelun kasvustonäytteiden tulokset ja Valio Artturi® -säilörehuosaajien tilannetiedotukset voit lukea Valmasta. Myös Valio Artturi® Facebook-ryhmässä käydään vilkasta keskustelua nurmen korjuuseen liittyen.
Luonnonvarakeskus (LUKE) ja ProAgria Maatalouden Laskentakeskus (MLOY) julkaisevat nurmen korjuuajan määrittämistä helpottavat lämpösummaan perustuvat D-arvoennusteet. D-arvoennustepalvelut löytyvät osoitteista
Palvelut käyttävät Ilmatieteen laitoksen säähavaintopisteitä ja näyttävät D-arvoennusteen vain nurmen ensimmäiselle sadolle.
Kuvat: Rikard Westerlund