Tieto lisää mahdollisuuksia – ei tuskaa

Säilörehun tuotantokustannuslaskureiden hyödyntäminen on tärkeä osa tilan hoitoa ja johtamista.

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa se antaa mahdollisuuden puuttua asioihin ja parantaa tilan tuottavuutta: tarvittaessa voi tehdä muutoksia tai sitten myhäillä tyytyväisenä.

Laskuri auttaa jättämään enemmän rahaa viivan alle.

Rehun tuotantokustannukset ovat suuri osa kuluja, joten korjausliikkeillä on merkittävä vaikutus maitotilan tuottoon.

Aloitin säilörehun tuotantokustannuslaskureiden käytön viitisen vuotta sitten ProAgrian mallilla. Silloin käytimme korjuussa noukintavaunua ja laskimme sen kustannuksia ProAgrian neuvojan kanssa.

Viime aikoina olen käyttänyt Atrian ja Valion omatoimilaskureita. Harjoittelimme Valion MaitoAkatemian nurmipienryhmässä Atrian mallin käyttöä, ja kun Valio Artturi säilörehun tuotantokustannuslaskuri julkistettiin, olen pyöritellyt lukuja siinäkin.

Jos ei ole ikinä käyttänyt laskuria ja haluaa päästä helposti alkuun, kannattaa aloittaa Valio Artturi -laskurista. Sillä saa nopeasti ja vaivatta rehun tuotantokustannuksen esille.

Jos haluaa pistää aikaa laskurin käyttöön sekä vertailla tilan lukuja ja mahdollisuuksia, kannattaa hyödyntää myös Atrian laskuria, joka on laajempi ja mahdollistaa monipuolisen vertailemisen.

Kaikkiin tuotantokustannuslaskureihin tarvitaan kuitenkin samat tiedot, esimerkiksi tilan satotaso, rehumäärät ja konekustannukset.

Olen itse tutkinut kustannuslaskurin avulla esimerkiksi etäisyyksien vaikutuksia rehun tuotantokustannuksiin. Tilamme sijaitsee kahden järven välissä, lohkot ovat hajallaan ja kauimmaiset pellot 20 kilometrin päässä. Laskurin mukaan etäisimmällä lohkolla kuiva-ainemäärää hehtaarilla pitäisi nostaa 7 000:sta 9 000:een, jotta kustannus olisi sama kuin pellolla navetan nurkalla. Ajaminen tulee kalliiksi.

Olen myös vertaillut tukikelvottomien ja tukikelpoisten peltojen kustannuksia. 40 prosenttia rehuntuotannostamme on ollut sopimuslohkoilla eli tuettomilla aloilla. Jos kaikki pellot olisivat omassa hallinnassa, tuotantokustannus putoisi nykyisestä 12 sentistä kuiva-ainekiloa kohden 10:een.

Tänä talvena olemmekin saaneet puolet sopimuspinta-aloista muutettua vuokrasopimukseksi eli tuen määrä lisääntyy.

Parasta olisi siis saada navetan vierestä tukikelpoista peltoa, mutta meidän kokoiselle tilalle – 120 lypsävää ja nuorkarja päälle kahden lypsyrobotin navetassa – ei ole mahdollista saada kaikkea peltoa navetan nurkalle. Laskuri näyttää eri mahdollisuudet ja auttaa puntaroimaan niitä: voi kokeilla napata tuet, mutta siirtää pellot lähemmäs ja katsoa sen vaikutus kustannuksiin.

Raivaamme tällä hetkellä peltoja tilan lähelle ja vaikka raiviolle ei saa täysiä tukia, niin läheinen sijainti laskee kustannuksia, koska matkakustannus on niin korkea.

Myös konehankintoihin tuotantokustannuslaskuri antaa suuntaa. Kun olimme siirtymässä ajosilppuriketjuun, säilörehun tuotantokustannuslaskuri auttoi miettimään vaihtoehtoja monelta kannalta. Laskin, millaiseksi oman tilan rehun hinta muodostuisi, jos urakoitaisiin muillakin tiloilla.

Teimme ratkaisun ajosilppuriketjun käytöstä, ja nyt urakoimme 75 prosenttia kesärehun korjuupinta-alasta muille. Pohjalla oli aiemmat ProAgrian kanssa tehdyt laskelmat noukintavaunuketjusta.

Teksti: Petri Natunen, Osuuskunta ItäMaidon edustajiston pj., Uuden Maitosuomen hallituksen jäsen
Kuva: Janne Viinanen