Tavoitteena toimiva terveydenhuolto ja nupoutuskäytännöt
Jokainen tuottaja vastaa itse, että sovitut terveydenhuoltokäynnit tulee tehtyä ajoissa ja tilalle sopivat nupoutuskäytännöt löytyvät vasikoiden hyvinvoinnin kärsimättä.
Tässä vaaditaan saumatonta yhteistyötä terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa. Myös eläinlääkärin tulee ottaa terveydenhuoltosopimuksessa määritelty vastuu eli tehdä käynnit aikataulussa ja muistaa vielä tallentaa tulokset ajoissa Naseva-järjestelmään. Tuottaja voi käydä katsomassa, onko käynti tallentunut järjestelmään.
Pääsääntönä voidaan pitää, että lypsykarjatiloilla joko nupoutetaan kaikki maidontuotantoon jätettävät vasikat tai vaihtoehtoisesti päätetään, ettei nupoutusta tehdä lainkaan. Pihatossa nupoutustarvetta useimmiten on. Nupoutustarpeen arvioinnissa eläinlääkäri hyödyntää ammattiosaamistaan ja tilakohtaista harkintaa eläinten hyvinvointi huomioiden. Tähän vaikuttaa käytettävissä oleva tila, eläinten rotu ja ryhmittely. Eläinlääkäri arvioi terveydenhuoltokäynnillä, onko useilla eläimillä yhteenottojen seurauksena saatuja syviä haavoja tai ruhjeita tai mainintaa teurastamolöydöksissä.
Vasikoita ei kuitenkaan tarvitse nupouttaa tai vanhempien eläinten sarvia sahata, mikäli sarvet eivät aiheuta selkeitä riskejä eläinten tai ihmisten turvallisuudelle. Ostoeläimillä tai vanhemmilla lehmillä voi myös olla sarvia ilman nupoutuksen arvosanan alenemista, vaikka tila nupouttaisikin vasikat. Välitykseen myytävät ternivasikat nupoutetaan useimmiten vastaanottavalla tilalla.
Nupoutusta ei pidä tehdä liian vanhoille vasikoille. Vasikka on nupoutettu liian vanhana, mikäli ennen nupoutusta joudutaan saksilla tms. katkaisemaan sarventynkä. Tämä on hyväksyttävää vain yksittäistapauksissa, jos vasikka unohdetaan nupouttaa ajoissa.
Teksti: Erja Tuunainen, asiantuntijaeläinlääkäri, Naseva