Eläinten hyvinvoinnin mittaaminen on haasteellista, sillä hyvä olo ei ole senttejä eikä desilitroja, vaan koostuu tunteista ja kokemuksista. Eläimen hyvinvointi on yksilön subjektiivinen kokemus siitä, miltä just nyt tuntuu.
Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat monet eläimen fysiologiset tekijät eli esimerkiksi ikä, hormonaalinen tila ja terveydentila. Hyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavat myös eläinyksilön käytettävissä olevat resurssit ja mahdollisuus tyydyttää sille tärkeitä käyttäytymistarpeita ja kokea sekä positiivisia tunteita että välttää negatiivisia kokemuksia.
Vasikan tarpeet ja toiveet ovat joiltain osin hyvin erilaisia kuin lehmän. Lehmällä hyvään oloon vaikuttavat esimerkiksi se, saako se hoitaa vasikkaansa, sairastuuko se utaretulehdukseen tai pysyvätkö sorkat kunnossa. Lisäksi vaikuttavat esimerkiksi rehun ravitsevuus ja maistuvuus sekä se, pääseekö lehmä syömään usein ja helposti tai voiko se mennä laitumelle haistelemaan tuulia ja napostelemaan tuoretta ruohoa. Myös makuupaikkojen pehmeys sekä se, syntyykö laumakavereiden kanssa kahinoita, vaikuttaa lehmän kokemaan hyvään oloon.
Menetelmissä vahvuuksia ja heikkouksia
Euroopassa käytetään montaa erilaista tapaa arvioida nautojen hyvinvointia, mutta mikä niistä on paras? Ei mikään, sillä kaikissa niissä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Osasta alkaa olla jo aika ajanut ohi, eivätkä ne esimerkiksi sisällä lainkaan mittareita lypsykarjatilan vasikoiden hyvinvoinnille. Mallien taustalle rakennettu laskenta voi olla myös monimutkaista tai mittausmenetelmät epätarkkoja.
Naseva on maailmanlaajuisesti huippu − ainutlaatuisen kattava ja monipuolinen. Tieto suomalaisten nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista sekä muun muassa antimikrobilääkkeiden käytöstä ja karjan hoitokäytännöistä kootaan Naseva-järjestelmään. Tiedon luotettavuuden tukena on ISO9001-laatusertifikaatti ja Kiwa Inspectan auditointi.
Omalle tilalle hyvinvointiarvio
Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeen avulla voimme jatkossa kerätä hyvinvointitietoa Nasevaan yhä tarkemmalla tasolla. Tulevaisuudessa myös jokainen maidon- ja naudanlihantuottaja voi saada omalle tilalleen arvion karjansa hyvinvoinnin tilasta.
Hanke alkoi tammikuussa 2023. Sen toteuttajia ovat Luonnonvarakeskus, Valio, Atria, HKScan, Snellman ja ETT ry/NASEVA. Tutkimusryhmän jäseninä toimivat eläinten hyvinvointitutkijat Lilli Frondelius, Tarja Koistinen ja Maiju Pesonen sekä terveydenhuoltoeläinlääkärit Tuomas Herva, Heidi Härtell ja Kristiina Sarjokari.
