Suoraa puhetta jaksamisesta
Jos huomaat ystävän, kollegan tai naapurin uupuneen ja synkistyneen, voit ottaa asian reilusti puheeksi.
Uupumuksen merkit ovat moninaisia. Navettaa ei ole siivottu vähään aikaan. Yhtäkkiä vasikkakuolleisuus nousee tai eläimet alkavat sairastella. Maidossa ilmenee laatuhäiriöitä. Laskupinot kasaantuvat pöydälle. Aikaisemmin valoisa ihminen alkaa kuulostaa kyyniseltä tai kielteiseltä. Vierailijoita ei enää pyydetä kahvipöytään.
”Tutusta ihmisestä huomaa, kun jokin on muuttunut”, kertoo Maija Pispa, joka työskentelee hankepäällikkönä MTK-Pirkanmaan Voimaa farmarille -hankkeessa. Hän opastaa esimerkiksi tuotantoneuvojia siinä, miten otetaan kipeitäkin asioita puheeksi maatalousyrittäjän kanssa.
”Paine voi kasvaa niin pikkuhiljaa, että ihminen alkaa tottua voimia nakertavaan tilanteeseensa. Hyvä kysymys onkin, että jos ihminen heitettäisi yhtäkkiä omaan elämäänsä, jäisikö hän tyytyväisenä siihen vai juoksisiko mieluummin karkuun”, Pispa puntaroi.
Ennen kyläyhteisöt olivat tiiviimpiä ja ongelmat huomattiin herkästi. Asioita osattiin ottaa reilusti puheeksi ja ihmisiä uskallettiin mennä auttamaan.
Sitä kutsuttiin kyttäämiseksi
Nykyäänkin moni käy maitotilalla eri asioita toimittamassa, mutta häveliäisyys ja turha kohteliaisuus saattavat estää puuttumisen toisen elämään. Se kuitenkin olisi yrittäjän etu. Niinpä tuotantoneuvoja, eläinlääkäri, lomittaja, sukulainen, yhteistyökumppani, kollega, naapuri tai ystävä voi ottaa huomaamansa ongelmat rohkeasti ja suoraan esille.
”Puheeksi ottamisessa on tärkeä toimia ytimekkäästi. Eli pitää kysyä suoraan toisen vointia pelkäämättä reaktiota”, Pispa neuvoo. ”Voi esimerkiksi sanoa: Huomaan, että olet väsynyt ja uupunut. Tarvitsetko apua?”
Ei siis hyödytä tiedustella ympäripyöreästi kuulumisia ja jutella aidanseipäistä, vaan mennä mutkittelematta asiaan.
”Itse kukin voi miettiä, mitä haluaisi kuulla, jos olisi huono olla eikä jaksaisi edes pyytää apua. Haluaisiko kiertelyä ja kaartelua vai suoraa puhetta”, Pispa haastaa miettimään.
Voi toki käydä niin, että ihminen suutahtaa uteluista, mutta ei se haittaa. Kysymys saattoi silti olla kullan-arvoinen ja asia voi edetä. Pispa kehottaa antamaan aikaa.
”Vihastuminen saattaakin merkitä, että asia on ajankohtainen, mutta ihminen tarvitsee aikaa avun tarpeensa hyväksymiseen. Hän voi olla välttelevä ja vähättelevä, mutta harvoin ihmiset siitä suuttuvat, että toinen on aidosti huolissaan.”
Keskustelun tueksi kannattaa ottaa mukaan auttavien tahojen puhelinnumeroita, joista maitotilayrittäjä saa apua.
Mela tarjoaa hankalassa tilanteessa oleville maa-talousyrittäjille apua Välitä viljelijästä -projektissa.
Joskus voi esimerkiksi auttaa puhuminen terapeutin tai työnohjaajan kanssa; meneillään voi olla iso henkilökohtainen kriisi tai vaikka sukupolvenvaihdoksesta seurannut hallitsematon tilanne, jonka jäsentäminen ammattilaisen kanssa helpottaa.
Ihminen saattaa myös olla niin loppu, että puhelinsoitto auttavaan tahoon tuntuu liian rankalta. Silloin puheeksi ottaja voi pyytää lupaa soittaa yrittäjän puolesta esimerkiksi Välitä viljelijästä -hanketyöntekijälle tai vaikka työterveyshuoltoon.
Voimaa farmarille on Pirkanmaan alueella valtakunnallisen Välitä viljelijästä -projektin yhteistyö-taho. Maija Pispa kertoo, että yhteydenotosta Voimaa farmarille -hanketyöntekijään seuraa yleensä tilanteen kartoitus ja tilavierailu.
”Siellä puhutaan yrittäjän kanssa taloudesta, työssä jaksamisesta, yksityiselämästä ja niin edelleen. Seuraavaksi mietitään, mitä yhteistyötahoja on olemassa ja sovitaan, miten yhteydenpitoa jatketaan”, Pispa kuvailee.
Joskus yrittäjän asioiden järjestäminen aloitetaan tilan töiden aikatauluttamisesta.
”Hallinnan tunne on tärkeä, eli että ihminen kokee olevansa asioiden päällä, eikä juokse kieli vyön alla niiden perässä. Hallinta alkaa kadota, kun työt keskeytyvät koko ajan muiden töiden takia. Siitä seuraa kierre, joka alkaa uuvuttaa.”
Ratkaisuksi voidaan tehdä esimerkiksi työlistat, jotka auttavat keskittymään.
”Lypsykarjatilalla on paljon töitä, ja ne pitää pystyä jäsentämään ja järjestelemään mielekkäästi”, Pispa huomauttaa.
Hän kertoo, että Voimaa farmarille -hankkeessa ongelmatilanteet ovat aina lähteneet purkautumaan siitä, että joku muu on ottanut asian puheeksi maatalousyrittäjän kanssa.
VINKKI: Erota työ ja vapaa-aika
Maitotilayrittäjän työ ja vapaa-aika nivoutuvat usein toisiinsa ja voi olla vaikea sanoa, missä työpäivä päättyi ja vapaa-aika alkoi. Pidemmän päälle jaksamista nakertaa, jos kokee olevansa aina enemmän tai vähemmän töissä.
”Raja työn ja vapaa-ajan välille pitäisi opetella vetämään. Pitäisi lähteä tietoisesti töistä pois ja erottaa oma aika työajasta, vaikka työpaikka olisikin omassa pihapiirissä”, neuvoo Maija Pispa Voimaa farmarille -hankkeesta.
Teksti Susanna Cygnel
Kuva 123rf