Rehuomavaraisuus ykkösenä
Noppa-Perälän luomumaitotilalla panostetaan rehuomavaraisuuteen. Sopimustuotannosta tuli uutta pohdittavaa, mutta ruokinnasta ei edelleenkään tingitä.
Simo Perälä ja Maarit Noppa panostavat luomutilallaan rehuomavaraisuuteen. Vasemmassa siilossa on itse sekoitettu härkäpapu-ohra-kaurahoukutusrehu ja oikeassa teollinen puolitiivistehoukutusrehu roboteille. Pihatto on laajennettu kolmelle robotille vuonna 2017. Maarit Noppa ja Simo Perälä kertovat, että eläinten ruokinnasta ei tingitä, vaikka maitomäärää pitää vähentääkin. Kuva: Markku Pulkkinen
Maatalousyhtymä Noppa-Perälän navetassa Ilmajoella on tuotettu luomumaitoa 18 vuotta. Tuotantoa navetassa ja pelloilla on kehitetty määrätietoisesti ja 170 lehmän keskituotos on nyt 10 350 kiloa (EKM).
Noppa-Perälän tilalla on kaksi navettaa vierekkäin. Lypsylehmät, poikimaosasto ja vasikat ovat oikeanpuoleisessa pihatossa, hiehot ja umpilehmät vasemmanpuoleisessa. 25 hehtaarin laitumet ovat aivan navetoissa kiinni.
Noppa-Perälän tilalla on kaksi navettaa vierekkäin. Lypsylehmät, poikimaosasto ja vasikat ovat oikeanpuoleisessa pihatossa, hiehot ja umpilehmät vasemmanpuoleisessa. 25 hehtaarin laitumet ovat aivan navetoissa kiinni.
”Panostamme rehuntuotantoon ja ruokintaan paljon. Olemme laajentaneet peltoalaa, jotta voimme tuottaa lähes kaikki rehut itse”, Simo Perälä kertoo.
Tilalla on viljelyalaa 330 hehtaaria, josta reilu puolet on omaa peltoa. Säilörehua tuotetaan noin 200 hehtaarin alalla ja laidunta on noin 25 hehtaaria. Nurmikasveina ovat englanninraiheinä, timotei sekä valko-, alsike- ja puna-apilat.
”Nurmet viljelemme kolmen vuoden kierrolla, sillä sen jälkeen sato alkaa hiipua. Nurmien välillä pidetään ainakin yksi vilja-, herne- tai rypsivuosi, ja vain laitumet perustetaan nurmesta nurmeen”, Perälä valottaa.
Säilörehunurmilta korjataan yleensä kaksi satoa kesässä. Kolmas sato tehdään ainoastaan kolmannen vuoden nurmista. Urakoitsija korjaa säilörehun ajosilppurilla kahteen laakasiiloon. Säilöntään käytetään natriumilla terästettyä AIV 2 Plus -ainetta.
Osa rehusta, muun muassa koko kolmas sato, tehdään pyöröpaaleiksi. Kahden sadon korjuussa säilörehunurmien kuiva-ainesato on ollut vajaat 7 000 kiloa hehtaarilta.
”Paaleilla voi säätää seosrehun väkevyyttä tarpeen mukaan. Korjuuaikanäytteet otetaan aina ja säilörehut analysoidaan aika ajoin.”
Muu peltoala käytetään kauran, rypsin, herneen ja herne-kauraseoksen viljelyyn. Herne-kauralla on 80–90 hehtaaria, kauralla noin 10 hehtaaria ja puhtaalla herneellä ja rypsillä noin 10 hehtaaria. Kaikki puitavat kasvit kuivataan. Rypsit puristetaan itse ja öljykin menee rehun joukkoon.
”Valkuaistarpeen täytämme kahdelta kolmasosaltaan herneellä, jonka viljely on onnistunut meillä hyvin. Viime vuonnakin hehtaarisato oli 4 000 kiloa. Härkäpavun kanssa emme ole onnistuneet kunnolla. Ostammekin vuosittain 40 000 kiloa härkäpapua kumppanitilalta Hämeenkoskelta. Härkäpavun lisäksi ohra tulee yhteistyötiloilta”, Perälä sanoo.
Kolmella lypsyrobotilla käytetään houkutusrehuna teollisen puolitiivisteen lisäksi tilan omaa väkirehuseosta, jossa on härkäpapua, ohraa ja kauraa. Väkirehun osuus karjan ruokinnassa on 35–38 prosenttia.
Simo Perälä ja Maarit Noppa panostavat luomutilallaan rehuomavaraisuuteen.
Tilan 25 hehtaarin laitumet alkavat heti navetan päädystä. Laidunkausi kestää 130–150 päivää. Lypsylehmille ja alle puolivuotiaille vasikoille tarjotaan täydennysrehua läpi laidunkauden. Umpilehmät ja nuorkarja saavat täydennysrehun siinä vaiheessa, kun laitumet alkavat ehtyä.
”Susien kanssa joudumme olemaan varovaisia, sillä näillä seuduilla liikkuu kaksi susilaumaa. Keväällä rakennammekin petoaidan laidunten ympärille”, Perälä kertoo.
Eläinten huolellinen ruokinta on yksi Noppa-Perälän tilan menestystekijä.
Ruokintasuunnitelmat teetetään ProAgrialla ja eläimille tarjotaan vain parasta.
”Joudumme nyt rajoittamaan tuotantoa, mutta sitä ei tehdä ruokinnalla. Seosrehu ja muut rehut valmistetaan samoilla resepteillä kuin aikaisemminkin”, Maarit Noppa kertoo.
Ruokintasuunnittelun lisäksi monia muitakin palveluja teetetään ProAgrian asiantuntemusta hyödyntäen. Neuvojien työtä ovat muun muassa tuotosseuranta, rehunäytteiden otto, viljelysuunnittelu, tukihaku ja luomukirjanpito. Tarkat talouslaskelmat on tehty kaksi vuotta sitten, kun tilan tytär, Riina Perälä, tuli toimintaan mukaan ja tila muutettiin maatalousyhtymäksi.
Noppa-Perälät ovat mukana myös ProAgrian ja Osuuskunta Maitosuomen Mainio Maito -hankkeessa, ja pienryhmässä on tutustuttu esimerkiksi Tuottoennusteen raportteihin, eli miten työkalu toimii tilan tuotos- ja eläinmäärien seurannassa.
”Maidon pitoisuuksissa meillä olisi varmasti parantamisen varaa. Nyt rasvaa on keskimäärin 4,5 ja valkuaista 3,3 prosenttia. Etenkin valkuaispitoisuutta koitamme nostaa jalostuksella ja ruokinnalla”, Noppa sanoo.
Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Sari Perälä vinkkaa, että maidon pitoisuuksia voisi helpoiten ja edullisimmin nostaa parantamalla säilörehun sulavuutta ja säilöntälaatua.
Sari Perälä Osuuskunta Maitosuomesta (vas.) ja Essi Tarsia ProAgria Etelä-Pohjanmaasta nappasivat Valio Artturi® rehunäytteen kanadalaismallisesta aakkossiilosta. Maarit Noppa ja Simo Perälä kertovat, että eläinten ruokinnasta ei tingitä, vaikka maitomäärää pitää vähentääkin.
Sopimustuotantoon siirtyminen tuottaa yrittäjille päänvaivaa. Sopimusmäärien jakaminen ei heidän mielestään mennyt oikeudenmukaisesti.
”Navettamme, jotka sijaitsevat yhdeksän metrin päässä toisistaan, katsottiin kahdeksi erilliseksi navetaksi. Sen vuoksi A-hintaluokan tuotantomäärää pienennettiin. Perustelujamme siitä, että kyseessä on yksi yksikkö, ei huomioitu. Tuntuu, että Osuuskunta Maitosuomen alueella luomutilat joutuivat kaltoin kohdelluiksi”, Perälä jyrähtää.
”Meillä ongelma kohdistuu alkuvuoteen, jolloin A-sopimusmäärä ylittyy reilusti. Paljon olemme joutuneet asiaa pohtimaan. Päädyimme vähentämään lehmämäärää viime vuoden lopulla kahdeksalla lypsävällä.”
ProAgria Etelä-Pohjanmaan luomukotieläintuotannon asiantuntija Essi Tarsia korostaa, että tuotantoa voi tasata ajoittamalla poikimiset tasaisemmin ympäri vuoden muun muassa hiehojen siemennysten tarkemmalla suunnittelulla. ProAgrian Tuottoennuste on toimiva työkalu kuukausittaisten maitomäärien ennustamiseen.
Maitomäärien tasaaminen on huomioitu tilan siemennyssuunnitelmassa.
”Siemennämme osan lehmistä sekstatulla liharodun siemenellä, jotta saisimme enemmän sonnivasikoita”, Noppa kertoo.
”Lehmien poikimavälin pidentämisellä saadaan siirrettyä tuotantoa alkuvuodesta keväälle ja kesään. Tällä hetkellä siemennys tehdään keskimäärin 74 päivää poikimisesta. Osalla lehmistä siemennystä voi siirtää.”
Riina Perälä ja tilan kolme työntekijää kävivät viime vuonna siemennyskurssin ja nyt siemennykset tehdään omin voimin. Siemennyssuunnitelmat laaditaan Faban neuvojan kanssa.
Sari Perälä kehottaa kaikkia tiloja kiinnittämään huomiota kesän ja syksyn ruokintaan ja erityisesti laidunrehun täydentämiseen.
”Ajoissa aloitetulla laidunrehun täydentämisellä estetään maitomäärien putoaminen. Umpilehmien ravinne- ja kivennäistarpeen täyttymisestä laitumella tulee myös huolehtia.”
”Pitkät, lämpimät syksyt ovat edistäneet säilörehujen jälkilämpenemistä. Olisi hyvä, jos ensimmäiset siilot olisivat vähän kapeampia, jolloin syöttö etenisi vähintään 30 senttiä vuorokaudessa. Uusien säilörehuerien syötön alkaessa on otettava rehunäytteet ja päivitettävä ruokintasuunnitelmat sen mukaan”, Perälä muistuttaa.
Essi Tarsia painottaa, että luomutiloilla ei kannata pienentää tuotantoa heikentämällä rehun laatua.
Siitä voi seurata terveysongelmia. Tavanomaisen tuotannon tiloilla ruokinnan muuttaminen saattaa joskus olla hyvä vaihtoehto etenkin, jos ruokintakustannus on korkea.
Noppa-Perälässä uskotaan valoisaan tulevaisuuteen, vaikka hetkellisesti tuotannon pienentäminen tekee kipeää eikä uusia investointeja voi nyt suunnitella.
”Sopimustuotantoon oli joka tapauksessa pakko siirtyä. Nyt etsitään keinot, joilla saamme tuotannon tasattua mahdollisimman hyvin ympäri vuoden”, Maarit Noppa tiivistää.
Maatalousyhtymä Noppa-Perälät, Ilmajoki
Yrittäjät
Maarit Noppa, 53, Riina Perälä, 27, ja Simo Perälä, 54. Simo ja Maarit aloittivat yrittäjyyden 1992. Riina tuli mukaan 2019, kun tila muutettiin maatalousyhtymäksi. Kaksi vakituista ja muutama osa-aikainen työntekijä. Maarit Noppa toimii ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajana ja Osuuskunta Maitosuomen edustajiston jäsenenä.
Maatila
180 ha omaa ja 150 ha vuokrattua peltoa. Urakoitsija korjaa säilörehun ajosilppurilla kahteen isoon laakasiiloon. Puitavat kasvit kuivataan. Rypsi puristetaan itse. Härkäpapu ja ohra ostetaan muilta tiloilta. Pellot luomutuotannossa vuodesta 1998, eläimet vuodesta 2003.
Eläimet
170 lehmää, joista 94 % ayrshire- ja 5 % holsteinrotua, 1 % suomenkarjaa. Keskipoikimakerrat 2,6. Sonnit terneinä välitykseen.
Maito
Keskituotos 10 350 kg/lehmä/v. (EKM). Rasvaa 4,5 ja valkuaista 3,3 %.
Navetta
Navetta laajennettu pihatoksi 2001. Seuraava laajennus oli 2014, jolloin kaksi robottia ja 150 parsipaikkaa. Kolmannen robotin laajennuksen jälkeen vuonna 2017 parsipaikkoja on 196. Vuonna 2010 lypsynavetan viereen rakennettu makuuparsipihatto umpilehmille ja nuorkarjalle. Seosrehuruokinta visiirin kautta molemmissa pihatoissa.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen