Helmikuussa järjestetty perinteinen Valion Pihattoseminaari oli ensimmäistä kertaa verkkotapahtuma Pihattowebinaari. Kaj Nyman Valio alkutuotannosta ja Petri Uusitalo Osuuskunta Länsi-Maidosta luotsasivat tilaisuutta ja jututtivat laajaa esiintyjäjoukkoa osallistujien kysymykset huomioiden. Webinaari keräsi noin 350 ammattilaiskuulijaa.
Helmikuun 15.-16. päivänä järjestetyssä Valion Pihattowebinaarissa käsiteltiin maidontuotannon tulevaisuuden näkymiä, investointeja ja vastuullisuusaiheita.
Ensimmäisenä webinaaripäivänä perehdyttiin ajankohtaisiin maitomarkkina-aiheisiin. Maitotuotteiden varastot ovat tällä hetkellä vähissä koko maailmassa, mikä tietää hyvää kysyntää maidolle. Investointituet jatkuvat tulevalla tukikaudella lähes entisellään, joten maitotilojen kehittämiseen voi panostaa jatkossakin. Myös kustannusnousun tiloille tuomia haasteita sivuttiin esityksissä.
Ensimmäisen webinaaripäivän iltapäivä kului vasikoiden vierihoitoon perehtyen, ja toisena webinaaripäivänä käsiteltiin biokaasun tuotantoa sekä laidunnus- ja ulkoiluaiheita.
Valion hallituksen jäsen Sauli Lähteenmäki avasi webinaarin pihattonsa edustalta Ruskosta ja loi uskoa tulevaan.
”Viime vuosi oli tuottajille haastavaa aikaa kehnon rehusadon ja kustannusten nopean nousun vuoksi. Olemme kuitenkin saaneet onneksi nostettua jonkin verran maidon tilityshintaa. Maidon hintakehitys on tärkeä osa kustannuskriisin hoitoa, mutta odottaisin myös valtiolta nopeita ratkaisuja viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi”, Lähteenmäki linjasi.
Lähteenmäki tiivisti avauspuheenvuorossaan Valion viime vuoden merkittävimmät tapahtumat, jotka osaltaan tukevat tilityskykyä.
”Investoinnit lisäarvojauheiden tuotantoon saatiin viime vuonna valmiiksi. Ne lisäsivät jauhetuotannon kapasiteettia, mikä on viennin kannalta tärkeää. Saimme integroitua ostamamme Heinon Tukun, nykyisen Valio Aimo -tukkukaupan, hyvin muuhun toimintaamme. Lisäksi omaksi yhtiökseen erotettu Oddlygood Global sai lisää voimaa taakseen, kun finanssiyhtiö Mandatum tuli mukaan rahoittajaksi.”
Lähteenmäki johdatti osanottajat kahden seminaaripäivän läpi kulkevaan teemaan, vastuullisuuteen.
”Vastuullisen tuotannon kehittäminen on tärkeimpiä painopisteitä Valion ja meidän maitotilayrittäjien toiminnassa tulevina vuosina. Vastuullisella toiminnalla varmistamme tuotteidemme menekin tulevaisuudessakin.”
Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo kertoi maidon markkinatilanteesta. Isossa kuvassa EU:n maitomarkkinatilanne on aiempaa terveemmällä pohjalla, koska interventiovarastot eli julkiset varastot ovat tyhjät, eikä markkinoille ole tulossa ylimääräistä myyjää.
”Rasvattoman maitojauheen ja voin maailmanmarkkinahinnat ovat olleet kovassa nousussa. Maidon hinta EU-maissa on noussut vuoden takaisesta noin 16 prosenttia ja nousu jatkuu. Perinteisesti Suomi on seurannut hintamuutoksia pienellä viiveellä. Hintojen vakaampi kehitys meillä johtuu siitä, että Valio ei tee tulosta maitojauheella tai voilla vaan lisäarvotuotteilla”, Pohjamo selvensi.
Vaikka tuottajahinta on nousussa, ei EU:n maitomäärä kasva räjähdysmäisesti. Volyymin kasvuksi ennustetaan puolta prosenttia vuodessa. Maitomäärän kasvua rajoittavat Pohjamon mukaan kustannusten nousu ja ympäristörajoitusten kiristyminen keskeisissä maidontuottajamaissa. Suomessa maidon tuotanto ja kulutus ovat tällä hetkellä hyvin tasapainossa.
Pohjamokin on huolissaan tuotantokustannusten nopeasta noususta.
”Maidontuotannon muuttuvat kustannukset nousivat viime vuonna rajusti. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan muuttuvat kustannukset ovat tällä hetkellä jopa 31 senttiä maitolitralta. Tämän vuoden alkupuolisko mennään varmastikin vielä korkealla kustannustasolla.”
Valion kaikki omistajayrittäjät ovat kuuluneet vuoden 2021 alusta alkaen Valion vastuullisuuslisän piiriin. Vastuullisuudesta palkitaan kahden sentin lisähinnalla litraa kohden. Vastuullisuusohjelmaa tullaan uudistamaan vuoden 2023 alkupuolella.
Vastuullisuusohjelmaan tulee uusi, vapaaehtoinen osa. Siinä kiinnitetään huomiota eläinten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastotoimiin.
Vastuullisuusohjelman kokonaisuus tulee uudistuksen jälkeen olemaan kokoluokaltaan 50 miljoonaa euroa vuodessa. Vastuullisuustekoja tekevät tilat saavat siten toimistaan palkkion lisähinnan muodossa.
”Vastuullisuusohjelmamme uudistuksella vastaamme kuluttajien odotuksiin. Kuluttajat odottavat tällä hetkellä etenkin sitä, että eläimillä on mahdollisuus ulkoiluun ja laiduntamiseen. Myös ilmasto ja monimuotoisuuden varmistaminen koetaan tärkeiksi”, Pohjamo sanoo.
Neuvontapäällikkö Esa Manninen Valion alkutuotannosta muisteli esityksessään lypsyjärjestelmien kehitystä ja arvioi, että 2020-luvun loppuun mennessä yli 80 % maidosta lypsetään automaattilypsyjärjestelmillä. Manninen kehotti kiinnittämään erityistä huomiota maidon jäähdytyksen energiankulutukseen.
”Esijäähdytyksellä pystyy puolittamaan maidon jäähdytyksen sähkönkulutuksen. Maitohuoneiden riittävään ilmanvaihtoon tulee myös edelleen kiinnittää huomiota. Maitoa ja maitohuonetta pystytään jäähdyttämään maakylmällä ja hyödyntämällä kylmää ulkoilmaa.”
Manninen kertoi, että valiolaisten maitotilayrittäjien käytössä olevat siilotilasäiliöt ovat toimineet ongelmitta. Ne edellyttävät kuitenkin aina lypsylämpimän maidon esijäähdytystä.
Maatalouden investointituet jatkuvat myös uudella, vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella. Isoja muutoksia tuettaviin kohteisiin tai tukiprosentteihin ei ole tulossa. Ilmastoon ja ympäristöön myönteisesti vaikuttavia investointeja tuetaan aikaisempaa avokätisemmin.
”Tuettavia kohteita ovat tuotantorakennusinvestoinnit, investoinnit uuteen teknologiaan, siirtyminen uusiutuvaan energiaan, ympäristöystävällisemmän tuotantotavan ja teknologian käyttöönotto, peltojen vesitalouden parantaminen ja eläinten hyvinvoinnin ja bioturvallisuuden parantaminen”, projektipäällikkö Maarit Hellstedt maa- ja metsätalousministeriöstä luetteli.
Avustustasoviidakkoa vähennetään ja jatkossa investointeihin saa pääsääntöisesti 25 tai 35 prosentin tuen. Ympäristön tilaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvissä investoinneissa tukiprosentti on 40 ja biokaasuinvestoinneissa 50.
Tuettavan, ympäristöystävällisen teknologian joukkoon nousevat täsmäviljelyn koneinvestoinnit. Biokaasuinvestointeja voidaan toteuttaa myös 50 prosentin yritystuella, jolloin energiaa voi myydä vapaasti tilan ulkopuolelle.
Nuoret viljelijät saavat 10 prosenttiyksiköllä korotetun investointituen seitsemän vuoden ajan yrittäjänä aloittamisensa jälkeen. Tukimuotoina säilyvät avustus, lainan korkotuki ja valtion takaus.
”Nautakarjan rakennusinvestoinneissa investointituen saaminen edellyttänee jatkossa jaloittelutarhaa tai laiduntamismahdollisuutta”, Hellstedt painotti.
Investointitukien enimmäismäärät pysyvät entisinä. Tukea voi saada rakennus- ja koneinvestointeihin enintään 1,2 miljoonaa euroa kolmen vuoden jaksolla. Jos mukana on ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia tai uusiutuvaa energiaa koskevia investointeja, on enimmäistukimäärä 1,5 miljoona euroa.
Webinaarin ensimmäisen päivän iltapäiväosuudessa keskityttiin vasikoiden vierihoidon mahdollisuuksiin eläinten hyvinvoinnin edistäjänä.
Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari uskoo, että vierihoito yleistyy tulevaisuudessa. Hän sanoi, että vierihoito herättää joissain ihmisissä hyvin voimakkaita tunteita.
”Kuluttajat eivät vielä tiedä paljoakaan vasikoiden elämästä. Kun he jossain vaiheessa tulevat tietoisiksi siitä, että vasikat erotetaan emistään pian syntymän jälkeen, vaikuttaa se maidontuotannon imagoon. Tähän kannattaisi nyt varautua hankkimalla tietoa ja kokemuksia vierihoidosta. Vierihoidon toteuttamiseen olisi hyvä varautua myös uusien pihattojen rakentamisratkaisuissa”, Sarjokari kannusti.
Valion tekemässä kyselyssä 75 prosenttia vastanneista 300 maitotilayrittäjästä olisi valmis jossain vaiheessa kokeilemaan vierihoitoa.
Tutkija Mikaela Mughal Luonnonvarakeskuksesta kertoi, kuinka vasikan ja emän suhde kehittyy luontaisesti.
”Emä oppii tuntemaan vasikkansa heti, mutta vasikalla kestää 2–3 päivää, ennen kuin se oppii tunnistamaan oman emänsä. Emä yrittää imettää vain omaa vasikkaansa, mutta vasikka on valmis imemään kaikkia lehmiä. 8–11 kuukauden iässä emä erottaa vasikkansa maidon saannista, mutta senkin jälkeen emä ja vasikka viettävät edelleen aikaa yhdessä.”
Vierihoidon eduksi Mughal näkee vasikan elinvoimaisuuden paranemisen, sillä vasikka saa niin paljon maitoa kuin haluaa. Myös ternimaidon vasta-aineet imeytyvät paremmin.
”Vierihoidetun vasikan ensikkotuotos saattaakin olla korkeampi kuin normaalissa maitojuotossa.”
Vierihoidossa on edelleen paljon ratkaistavia asioita.
”Vasikan vierottaminen emästä aiheuttaa eläimille enemmän stressiä, kun ne ovat olleet monta kuukautta yhdessä. Poikimaväli voi myös pidentyä imettämisen seurauksena. Emä ei imettäessään lypsä niin paljon maitoa meijeriin kuin muuten lypsäisi. Emän ternimaidon laadustakaan ei voi olla varmoja”, Mughal muistutti.
Webinaarissa puhunut Ruotsin maatalousyliopiston professori Sigrid Agenäs on tutkinut vierihoitoa ja näkee siinä paljon mahdollisuuksia.
”Vierihoidossa olleiden vasikoiden kasvu oli nopeampaa. Ne kasvoivat kahdeksan viikon ikään mennessä 1,3 kiloa päivässä, kun kontrolliryhmän vasikoiden päiväkasvu oli 0,9 kiloa. Vierihoidetut vasikat tulivat myös muita vasikoita nopeammin kiimaan”, Agenäs kertoi.
”Imettävän emän 305 vuorokauden maitotuotos väheni robottilypsyssä 9 513 litrasta 7 079 litraan. Voi tietysti kysyä, onko tämä lopulta menetys vai ei. Imettävien lehmien kuntoluokka säilyi parempana kuin muiden lehmien.”
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia vierihoitomenetelmiä, joissa vasikka oli koko ajan tai vain osan päivästä emänsä kanssa. Puolipäiväinen vierihoito toimi robottilypsyssä hyvin.
Perinteisessä maitojuotossakin on hyviä ja huonoja puolia ja siksi vierihoitoa aiotaan tutkia tarkemmin myös Suomessa. Ruotsissakin jatketaan vierihoidon tutkimuksia.
Kotieläinrakennuksia Suomessa ja ulkomailla suunnittelevan 4dBarnin Marjo Posio ja Jouni Pitkäranta antoivat webinaarissa vinkkejä rakentamista suunnitteleville.
Kun tänään suunnitellaan navettaa, pitää sen vastata 2040-luvun haasteisiin. Suunnittelussa kannattaakin ottaa huomioon myös vierihoidon yleistyminen.
”Yksi tapa varautua vierihoitoon on ison kuivikepohja-alueen rakentaminen VIC-lehmille (very important cows). Mitä pidempään vierihoitoon tähdätään, sitä isomman alueen se luonnollisesti vaatii. Portit ja aidat pitää myös muokata uudella tavalla”, Pitkäranta täydensi.
4dBarnin edustajat kertoivat, että Suomessa suunnitellaan tällä hetkellä erityisen paljon vasikkaloita. Monet tilat haluavat panostaa laadukkaisiin uudiseläimiin.
Pitkärannan ja Posion näkemysten ja ulkomailta saatujen kokemusten mukaan vierihoito lisääntyy väistämättä. Kuluttajatkin alkavat sitä vaatia. Vierihoito tukee eläinten luontaista käyttäytymistä ja tuo vasikoille paremmat päiväkasvut. Tarvittavan tilan lisäksi myös työn määrä luonnollisesti lisääntyy. Rakennusratkaisuilla työmäärä voidaan kuitenkin hallita.
Jouni Pitkäranta painotti, että kaikissa uudisinvestoinneissa pitäisi aina huomioida maatilayrityksen seuraavat kehitysaskeleet. Pitkän tähtäimen ”kaavasuunnittelu” onkin tarpeen.
”Kun suunnittelet ja kaavoitat uutta, ajattele isosti ja katso rohkeasti tulevaisuuteen”, Pitkäranta kannusti.
”Jos tuotannon laajentamiseen ei varata tilaa, voi rakennusten sijoittelussa tulla jossain vaiheessa eteen shakki ja matti. Uusi rakennus ei enää mahdukaan entiseen tuotantokeskukseen.”
Pitkärannan nyrkkisäännön mukaan sata lehmää vaatii noin hehtaarin tilan. Jotta tuotanto pyörisi joustavasti tulevaisuudessakin, pitäisi rakennukset sijoittaa niin, että yhteys pelloille ja laitumille säilyy hyvänä. Myös yrittäjien oman työmatkan pituutta kannattaa miettiä.
Maisemallisia arvojakaan ei kannata väheksyä.
”Pihatto hallitsee usein maisemaa ja on samalla maidontuotannon näyteikkuna. Harja kannattaisi sijoittaa tielle päin. Yhtenäisiä peltomaisemia ei kannattaisi k
Toisen webinaaripäivän aamupäivä pureuduttiin biokaasuun liittyviin aiheisiin. Osuuden avannut Valion ilmastotiimin johtaja Juha Nousiainen kertoi, että biokaasulla on merkittävä rooli Valion ilmasto-ohjelman tavoitteessa saavuttaa hiilineutraali arvoketju vuoteen 2035 mennessä.
Biokaasun tuotanto on herättänyt kiinnostusta monilla maitotiloilla. Kiinnostusta lisäsi entisestään investointituen nosto 50 prosenttiin viime vuonna.
Sähköä tuottavan biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika voi nykyisillä hinnoilla olla alle kymmenen vuotta.
Valiolaisilla maitotiloilla on tällä hetkellä 18 toimivaa biokaasulaitosta ja lisää on tulossa. Biokaasun tuotanto auttaa koko maitoketjua vähentämään hiilipäästöjään.
Antero Lähteenmäki esitteli webinaarissa Lähteenmäen maatalousyhtymän vuonna 2019 valmistunutta Demecan biokaasulaitosta. Kokemukset 200 lehmän ja kolmen lypsyrobotin tilalla ovat olleet pelkästään myönteiset. Biokaasulaitos tuottaa kaiken tilan tarvitseman sähkön ja lämmön sekä separoidun lannan kuivikkeeksi syväparsiin. Syötteinä laitos käyttää lietelantaa, kuivalantaa ja rehujätteitä.
”Tilamme on käytännössä asutuksen keskellä ja lannan hajuhaittojenkin vähentämiseksi biokaasulaitos on ollut hyvä ratkaisu. Laitos tuottaa 900–1 000 kilowattituntia sähköä vuorokaudessa. Kokonaisenergiatuotanto on hieman alle gigawattitunti vuodessa.”
Biokaasulaitoksen toiminnassa ei ole esiintynyt häiriöitä. Laitteiston huollot tehdään kolmen viikon välein tilan omin voimin. Nykyisillä energianhinnoilla Lähteenmäki laskee laitoksen takaisinmaksuajaksi kymmenen vuotta. Investoinnin hinta oli 590 000 euroa.
”Biokaasutuotannon laajentaminenkin kiinnostaa. Pohdimme muutaman vuoden sisällä kapasiteetin kasvattamista tai liikennepolttoaineiden tuotantoa. Valion yhteistyö St1:n kanssa voi tuoda tähän mahdollisuuden.”
Envitecpolis Oy:n Henri Karjalainen kertoi, kuinka biokaasuinvestointi kannattaisi tiloilla toteuttaa ja mitä asioita suunnittelussa pitää huomioida.
”Laitoksen rakentamisprosessi suunnittelusta ja lupien hausta valmiiseen laitokseen vie yleensä vähintään kaksi vuotta. Suunnittelu kannattaakin aloittaa ajoissa.”
Takaisinmaksuaika on monissa biokaasuinvestoinneissa ollut Karjalaisen mukaan alle kymmenen vuotta.
Karjalainen kertoi esityksessään biokaasulaitoksen hyvistä puolista ja neuvoi, miten biokaasulaitos kannattaa sijoittaa tilan logistiikan kannalta. Biokaasusta kiinnostuneiden kannattaa tutustua tarkoin oheisessa olevaan Karjalaisen esitysmateriaaliin. Siinä on kerrottu kattavasti biokaasulaitoksen suunnittelun vaiheet.
Maa- ja metsätalousministeriön Juuso Kalliokoski vahvisti, että biokaasuinvestointeihin saa tällä hetkellä 50 prosentin investointituen käyttääpä energian omalla tilalla tai myy sen ulos.
”Ottakaa aina ensin yhteys oman alueen Ely-keskukseen. Sieltä neuvotaan, kannattaako tuki hakea maatalouden vai yritysten investointituen puolelta. EU:n elpymisrahoilla tuetaan kahden vuoden ajan yritysinvestointeja, joissa energiaa voi myydä maatilalta ulos esimerkiksi liikennepolttoaineena”, Kalliokoski sanoi.
Kehityspäällikkö Robert Harmoinen Valion ilmastotiimistä kertoi, millaisia suunnitelmia Valiolla on maitotilojen biokaasutuotannon edistämiseksi.
”Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on saada kaikki Valion jakelu- ja maidonkeruuautot kulkemaan biokaasulla. Biometaanin eli liikennekaasun tuottaminen lannasta vähentäisi maidon hiilijalanjälkeä jopa neljänneksellä.”
”Biokaasulaitosten rakentaminen yksittäiselle maitotilalle tai muutaman maitotilan yhteiseksi on edelleen yksi hyvä malli edetä. Tämän lisäksi suunnittelemme isompien biokaasulaitosten rakentamista, joissa pystyttäisiin tuottamaan nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen polttoaineeksi.”
Vuoteen 2030 mennessä Valion ja St1:n yhteisyrityksen tavoitteena olisi tuottaa biometaania 1 000 gigawattituntia vuodessa.
Polttoaine jaeltaisiin St1:n raskaan liikenteen tankkauspisteiltä. Tavoite on kova, sillä Suomen hallitus on linjannut kansalliseksi tavoitteeksi 4 000 gigawattitunnin biokaasun tuotannon vuonna 2030.
Isompien laitosten haasteena Harmoinen pitää syötelogistiikkaa. Lanta ja mädätysprosessin jälkeen jäljelle jäävä rejekti pitäisi pystyä kuljettamaan kannattavasti laitosten ja maatilojen välillä. Teollisen kokoluokan biokaasulaitokset rakennetaankin isoimpiin lantakeskittymiin. Maatilakokoluokan laitoksilta voitaisiin kuljettaa paineistettua biokaasua konteilla nesteytettäväksi teolliseen biokaasulaitokseen.
Harmoinen painotti, että Suomeen tarvitaan sekä isompia että pienempiä biokaasulaitoksia ja niiden luomia kokonaisuuksia. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä omaan osuuskuntaan tai suoraan Valioon, jos on suunnittelemassa maitotilansa yhteyteen biokaasulaitosta.
Kuulijakunta selvästi innostui biokaasutuotannon mahdollisuudesta. Kolme neljäsosaa webinaariväestä ilmoitti olevansa kiinnostunut hankkimaan seuraavaksi biokaasulla kulkevan auton tai traktorin.
Nurmen tuotannon asiantuntija Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta kertoi kannustavia esimerkkejä kiertolaidunnuksesta. Kierto- eli rotaatiolaidunnus, joissa yhtä lohkoa syötetään lyhimmillään vain puoli päivää, on isoissa karjatalousmaissa yleisin laidunnusmuoto. Suomessakin kiertolaidunnuksesta olisi saatavissa paljon hyötyjä. Kiertolaidunnukseen on opeteltu ProAgrian vetämässä Superlaiduntajat-pienryhmässä.
”Isot laidunlohkot kannattaa ehdottomasti jakaa pienempiin osiin. Silloin laidunala riittää isommalle lehmämäärälle. Yhtä lohkoa kannattaa syöttää enintään viisi päivää, jonka jälkeen lohkon pitäisi antaa levätä noin 20 päivää. Nurmea ei saisi syöttää alle 10-senttiseksi, jotta juuristo ei kärsi”, Ellä opasti.
”Nurmen luontaista kasvurytmiä pitää aina kunnioittaa, onpa laidunta paljon tai vähän. Alkukesästä nurmen lepoajaksi saattaa syötön jälkeen riittää kymmenen päivää. Kuivana kautena lepoajaksi saatetaan tarvita jopa 30 päivää. Alkukesällä laidunkierto on nopeampaa ja se hidastuu syksyä kohden.”
Ellän mukaan vajaan kymmenen hehtaarin laidunala riittää hyvin 50–60 lehmän karjalle, kun ala jaetaan 20 kaistaksi ja laiduntaminen tapahtuu puolipäiväisesti.
”Alkuun voi lähteä jakamalla ala viideksi lohkoksi. Kun laidunnustaidot kehittyvät, voi lohkoja jakaa pienemmiksi. Helposti siirrettävät aidat ovat edellytys kiertolaidunnukselle.”
”Laidunnussuunnitelma kannattaa tehdä hyvissä ajoin keväällä ja varata suunnitelmaan tilaa myös lohkojen uudistamiselle. Turvalliset ja helpot kulkureitit laitumille suunnitellaan samassa yhteydessä. Kulkureittejä ei kannata tehdä laitumen puolelle, jottei nurmialaa kulu niihin ja reitit on helpompi pitää kunnossa.”
Osuuskunta Tuottajain Maidon kehityspäällikkö Elisa Uusi-Heikkilä kehotti etenemään laidunnusta aloitettaessa askel askeleelta. Opettelu pitää aloittaa usein alusta, koska monilla maitoyrittäjillä ei ole aikaisempaa kokemusta laiduntamisesta.
Käytä asiantuntijoita apunasi, kun aloitat laidunnusta ja suunnittelet laidunlohkoja. Neuvo-rahaa voi käyttää tähänkin tarkoitukseen.
”Laiduntamisen opettelun voi aloittaa umpilehmistä, jotka ovat usein jo muutenkin ulkona. Seuraavana ryhmänä voi järjestää laidunnuksen 2–6-kuukauden ikäisille vasikoille. Tiineet hiehot ja pienet vasikat voisivat olla seuraavat ryhmät. Näiden jälkeen voikin päästää vaativimman ryhmän eli lypsylehmät laitumelle.”
Robottinavetasta laidunnettaessa etäisyys laitumelle pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. 50 metriä laitumen laitaan olisi optimietäisyys, mutta robottinavetan laidunnus toimii Uusi-Heikkilän mukaan myös 300–500 metrin etäisyydellä. Kaikki eläinryhmät kannattaa totuttaa ulkoiluun ensin jaloittelutarhassa.
Uusi-Heikkilä muistuttaa, että laiduntamisen lisäksi myös talviulkoilutus tukee eläinten hyvinvointia.
”Laidunkauden päätteeksi kannattaisi tarjota ulkoilumahdollisuus, koska ulkona olosta on tullut eläimille rutiinia. Lehmät saavat liikuntaa, sorkat puhdistuvat ja eläimille tulee hyvä mieli.”
Webinaarin lopuksi ryhmäpäällikkö ja maitotilayrittäjä Mikko Laajalahti kertoi Luonnonvarakeskuksen uusista tutkimusnavettainvestoinneista. Maaningan tutkimusnavettaan tehdään peruskorjaus ja Jokioisille rakennetaan kokonaan uusi tutkimusnavetta. Maaningalla on jatkossa yksi lypsyrobotti, Jokioisiin tulee kolme lypsyrobottia. Jokioisille rakennetaan myös biokaasulaitos.
Luonnonvarakeskuksen investoinnit ovat erinomainen uutinen maitotilayrittäjien kannalta. Suomen oloihin sopivaa tutkimustietoa oman tuotannon kehittämisen tueksi on saatavissa tulevina vuosina entistä enemmän.
Valiolaiset maitotilayrittäjät voivat katsoa tallenteet ja esitykset Valmasta.
Teksti: Markku Pulkkinen ja Anu Artjoki Kuva: Anu Artjoki