Parsinavetta tuunattiin uuteen uskoon
Kuisman maitotilalla hyödynnetään tehokkaasti kaikki rakennukset. Niin eläinten kuin ihmisten hyvinvointiin on löytynyt toimivat ratkaisut.
Säilörehu jaetaan ruokintapöydälle kerran päivässä pienkuormaajalla. Väkirehun jakaa kiskoilla kulkeva automaattiruokkija. Heikki Kuisma pyörittää maitotilaa Hartolassa. Kuva: Markku Pulkkinen
Parsinavetasta luopuminen ei ole ollut kahdeksan vuotta maitotilaa Hartolassa pyörittäneiden Heikki Kuisman ja Elina Juutisen mielessä.
”Parsinavetta oli sen verran hyvässä kunnossa, että jatkoimme sitä vuonna 2014 ja rakensimme samana vuonna navetan taakse kolmeseinäisen kylmäpihaton. Saimme navettaan silloin 42 lehmäpaikkaa. Isommat vasikat, hiehot ja umpilehmät ovat viihtyneet hyvin kylmäpihatossa”, Kuisma kertoo.
Parsinavettaan tehtiin remontissa monta eläinten ja hoitajien hyvinvointia parantanutta muutosta. Ilmanvaihto, parrenerottajat, niskaputket, parsipedit, ikkunat, sähköt ja valaistus uusittiin.
Investoinnin kokonaiskustannus kylmäpihatto mukaan lukien oli noin 400 000 euroa.
Ilmanvaihto on nyt painovoimainen. Kennolevyikkunoita säädetään käsin ja katossa on kaksi propellituuletinta lämpimiä kesäpäiviä varten. Parsirakenteisiin yrittäjät kiinnittivät erityistä huomiota, koska parsien mitoitus oli hieman niukka.
”Säädimme niskaputket tarkasti sellaiselle korkeudelle, että ne mahdollistavat eläinten vaivattoman liikkumisen eivätkä hierrä niskoja syödessä. Parsipetinä on pehmeä solukumipatja, jonka päällä on joustava pintamatto”, Juutinen kuvailee.
Heikki Kuisma ja Elina Juutinen ovat tyytyväisiä kylmäpihattoratkaisuunsa. Parsinavettaan tuli lisää tilaa lehmille ja umpilehmät ja hiehot ovat viihtyneet hyvin ulkotiloissa. Kaikki poikimisetkin ovat sujuneet kylmäpihatossa hyvin. Kaksivuotias Elsa ja neljän kuukauden ikäinen Oiva lähtivät vanhempiensa kanssa katsomaan eläimiä.
Kaksi kolmasosaa tilan lehmistä on ayrshirerotua ja loput holsteineja. Kaikki eläimet mahtuvat nyt hyvin parsiinsa. Kuivikkeena käytetään runsaasti turvetta ja kutteria. Parret puhdistetaan ja kuivitetaan neljä kertaa päivässä.
Hyvien olojen ansiosta lehmien keskituotos on 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti vuodessa.
Navetan remontointi nosti keskituotosta 1 500 kilolla. Tavoitteena on nostaa tuotosta vielä toiset 1 500 kiloa.
Ruokinnan yrittäjät pitävät mahdollisimman yksinkertaisena, edulliseen säilörehuun ja laiduntamiseen perustuvana.
Nykyaikaisen parsinavetan työt hoituvat yhden henkilön voimin. Pariskunta jakaa työt yleensä siten, että toinen tekee aamuvuoron ja toinen iltavuoron. Eläinten siirrot tehdään yhdessä ilta-aikaan, kun lapset nukkuvat. Itkuhälytin kulkee kätevästi haalarin taskussa.
Tänä vuonna yrittäjät saivat idean siirtää kaikki alle kuuden kuukauden ikäiset vasikat navetasta entisen kuivikevaraston puolelle, johon tehtiin kolme kestokuivikepohjaista ryhmäkarsinaa. Pienimmille vasikoille on viisi yksilökarsinaa. Vasikat tottuvat syntymästään lähtien ulkolämpötiloihin, joten kylmäpihattoon siirtämisen voi tehdä milloin tahansa. Viimeisimmän muutoksen jälkeen navettaan mahtuu jo 50 lehmää.
”Nyt kaikki mahdolliset tilat ovat tehokkaasti eläinten käytössä”, Kuisma toteaa.
Kuisman tilan parsinavetta remontoitiin ja sitä jatkettiin vuonna 2014. Silloin uusittiin ilmanvaihto, parrenerottajat, niskaputket, parsipedit, ikkunat, sähköt ja valaistus. Samalla saatiin 22 uutta lypsypaikkaa.
Kylmäpihattoratkaisuun yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä. Vinokuivikepihatto on helppohoitoinen ja eläimet ovat pysyneet siellä terveinä. Kestokuivikepohjaiseen pihattoon mahtuu mukavasti kymmenen umpilehmää ja reilut kaksikymmentä hiehoa.
Poikimiset tapahtuvat kylmäpihatossa ympäri vuoden. Yhdenkään vasikan korvat eivät ole vielä paleltuneet.
"Osa poikimisista tapahtuu laitumella. Seuraamme poikimisia Moo Call -poikima-anturin ja kameroiden avulla”, Juutinen kertoo."
”Lehmien kunto paranee, kun ne saavat olla umpikaudella kaksi kuukautta pihatossa. Kaikkien eläinten terveydentila on ollut hyvä. Poikimaväli on 362 päivää ja poikimakertoja on hieman yli kolme. Ehkäisemme sairauksia säännöllisillä eläinlääkäri- ja sorkkahoitokäynneillä.”
Pihaton lantakäytävä tyhjennetään kaksi kertaa viikossa. Koko pihatto tyhjennetään kuivikkeista kerran vuodessa. Talikkohommia pihatossa ei tarvitse juurikaan tehdä.
Kylmäpihaton pystyy kuivittamaan helposti ruokintapöydältä paalisilppurilla. Lantakäytävä tyhjennetään kaksi kertaa viikossa ja vinokuivikemakuualue kerran vuodessa. Laitumet alkavat heti pihaton takaa.
Mahdollisimman pitkä laidunkausi kuuluu oleellisena osana tilan tuotantostrategiaan. Esimerkiksi tänä vuonna laidunkausi kesti viisi kuukautta. Laitumelle on pihatosta vapaa pääsy. Laidunalaa on ollut käytössä vajaat kymmenen hehtaaria, mutta ala kasvaa ensi vuonna kuuden hehtaarin raiviolla.
”Lehmä on luotu laiduntamaan ja pitkä laidunkausi tekee hyvää eläinten terveydelle. Laiduntaminen ei ole meillä laskenut tuotoksiakaan. Laiduntaminen on myös erittäin tärkeää kuluttajatyötä. Tehokas laiduntaminen vaatii viitseliäisyyttä ja laidunsilmää, mutta se palkitsee”, Juutinen kannustaa.
Laiduntaminen säästää ruokintakulujakin, koska lehmät saavat kesän aikana reilun kolmanneksen rehustaan suoraan laitumelta.
"Aloitamme laiduntamisen, kun ruoho on kymmensenttistä ja vaihdamme lohkoa joka päivä. Kun laidunkierto toimii, on laidunrehu D-arvoltaan aina yli 700 ja virhekäymisen riskiäkään ei ole. Laidun on täydellistä rehua, kunhan väkirehustuksen säätää oikeaksi.”
Tuotannon kehittäminen ei lopu tilalla tähänkään vuoteen, sillä yrittäjät kertovat löytävänsä parhaan työnilon tuotannon ja itsensä kehittämisestä. Heikki Kuisma on parhaillaan Suomen Yrittäjäopiston vetämässä maitotilan johtamisvalmennuksessa. Jokin idea sieltäkin varmasti taas löytyy käytäntöön vietäväksi.
Vasikoille tehtiin tänä vuonna oma tila vanhaan kuivikevarastoon. Ruokinta ja muu hoito tapahtuvat käsipelillä. Kuivitus tehdään paalisilppurilla ja karsinat tyhjennetään kolme kertaa vuodessa. ”Keksimme tämän ratkaisun Tuottajain Maidon MaitoAkatemiassa viime tammikuussa”, Heikki Kuisma kertoo. Elsa on mielellään isänsä apuna rehua jakamassa.
- Paranna ilmanvaihtoa. Muuta koneilmastointi painovoimaiseksi ja umpi-ikkunat avoimiksi.
- Mitoita parret nykylehmille sopiviksi säätämällä etuesteitä ja niskaputkia.
- Uusi parsipedit.
- Tee navettaan lisää tilaa lehmille ja siirrä muita eläimiä edullisempiin tiloihin.
- Paranna valaistusta.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen