Nurmiviljelyä tehostamalla kohti hiilineutraalia maitoketjua
Pietilän tilalla nurmisadon onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää tilan taloudelle, eläinten ruokinnalle ja hiilensidonnalle.
Valio ja Yara kutsuivat tammikuussa yhteiseen nurmipilottiin kuuluvia viljelijöitä Kalajoelle työpajaan, johon maitotilayrittäjä Teemu Pietilä osallistui yhdessä vaimonsa Riikan ja poikansa Eemin kanssa.
Pietilän tilalla Kälviällä tehtiin sukupolven vaihdos kolme vuotta sitten. Viimeisten vuosien aikana on satsattu etenkin pellon peruskuntoon ja suuriin nurmisatoihin.
”Viime kasvukausi onnistui hyvin. Nurmen keskisato oli noin 10 500 ka kg/ha. Vuoden 2020 sadosta tavoittelemme tietysti taas hieman suurempaa”, isäntä hymyilee.
Lohkojen välistä vaihtelua pyritään tasoittamaan esimerkiksi kohdentamalla kalkitusta turvepitoisten maiden pH:n nostoon ja siten ravinteiden käytön tehostamiseen.
”Jos maitotila haluaa menestyä, on löydettävä kehityskohteet myös navetan ulkopuolelta”, Pietilä tähdentää.
Suuri sato voidaan optimoida sitomaan paljon hiiltä, kun maaperän kasvukunto ja mikrobitoiminta ovat samalla tehokkaita. Myös monivuotiset, monilajiset ja syväjuuriset nurmiseokset ovat tärkeitä ilmastotalkoissa.
Työpajassa nurmien kehityspäällikkö Mervi Seppänen Yaralta korosti, että tasapainoinen kasvinravitsemus lisää myös ravinteiden käytön tehokkuutta.
”Pilottilohkojen sadon mittaaminen sekä erilaisten viljelyn kestävyyden ja resurssitehokkuuden parametrien seuraaminen ovat tärkeä osa hiilitietoista nurmiviljelyä”, Seppänen toteaa.
Pietilän tilan Teemu, Riikka ja Eemi-poika. Kuva: Ari-Pekka Hihnala
Pietilän tilalla nurmesta korjataan kolme satoa. Ensimmäinen sato lannoitettiin viime keväänä ennätysaikaisin jo huhtikuun puolella. Lannoitteena käytettiin YaraMila Y 4 -lannoitetta (500 kg/ha). Toiselle sadolle levitettiin YaraMila NK 2 (200 kg/ha) ja lietettä. Kolmannen sadon lannoitus tehtiin YaraMila NK 2 -lannoitteella (200 kg/ha).
”Kolmannen sadon lannoitus näkyy selvästi myös seuraavan kevään nurmen kasvuun lähdössä. Kiinnostuneina odotamme, miltä tämä kevät näyttää”, Pietilä sanoo.
Käytössä ovat myös Megalab-analyysi ja lehtilannoitteet. YaraVita Starphos MnP ja YaraVita Gramitrel-lehtilannoitteet on ruiskutettu yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa ensimmäiselle sadolle.
”Jos joku rantu jää ruiskuttamatta, se näkyy selvänä värierona kasvustossa.”
Valio kehittää parhaillaan tilatason ympäristölaskuria ja sen käyttöliittymää. Laskurin tarkoituksena on muun muassa auttaa hahmottamaan keinoja, joilla tilan ja raakamaidon hiilijalanjälkeä kyetään pienentämään tehokkaasti.
”Laskuri on nyt testivaiheessa ja toivottavasti kaikkien valiolaisten tilojen saatavilla ensi syksynä”, kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valiolta kertoo.
Laskuri eroaa muista siinä, että se on tilatasoinen ja laskennassa käytetään maitotilalta saatavia todellisia lukuja. Laskennassa huomioidaan pienimmätkin vaikuttavat tekijät. Laskurin on sertifioinut Carbon Trust, joka on riippumaton ympäristöasiantuntemukseen erikoistunut yhtiö.
Edellisten tutkimusten mukaan suomalaisen maidon hiilijalanjälki on 0,8–1,5 kg CO2 e/kg raakamaitoa. Astapsev korostaa, että laskenta on haastavaa, sillä se sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Myös jokainen maitotila ja tuotantovuosi ovat erilaisia.
Tilatasoinen laskuri on askel kohti Valion tavoitetta hiilineutraalista maitoketjusta 2035.
Teksti: Tuulikki Suihkonen, Yara Suomi
Pääkuva: Janne Viinanen