Nurmien syyskatsaus Toholammilla

Essi Tahvola Atrialta (toinen oik.) johdatti Järvenojan tilalle Toholammille saapuneet nurmivieraat keskustelemaan nurmentuotantoon liittyvistä aiheista ja haasteista. Kuva: Jari Korva

Osuuskunta Pohjolan Maito ja Atria kutsuivat isäntiä ja emäntiä nurmien äärelle Elina ja Jarno Järvenojan tilalle Toholammille. Paikalle tulleet halusivat tietoa, miten peltojen peruskuntoon satsatut rahat saa hyvän sadon muodossa takaisin. Myös riittävän rehumäärän saaminen pienemmältä alalta kiinnosti, samoin erilaisten maalajien vaatimat toimenpiteet nurmenviljelyssä. Kuivuuden vaikutus, nurmien uusiminen ja kasvinsuojelu koettiin myös haasteiksi.

Syyskesällä tehtävät havainnot antavat suuntaa, mitä kannattaa tehdä vielä syksyn aikana ja mitä toimenpiteitä nurmet vaativat seuraavana kesänä.

Havainnointiajankohdasta riippumatta nurmista kannattaa aina katsoa mitä siellä kasvaa, mikä on satokasvien osalta kasvilajijakauma ja mikä on kasvuston tiheys.

Kasvustoja tarkkailtaessa tulee muistaa, että on eri asia mitä sinne on kylvänyt kuin mitä siellä kasvaa.

Tietyt kasvuolosuhteet, väärien kasvilajikkeiden yhdistelyt seoksissa tai tavoitteellisiin korjuukertoihin väärin valitut lajit ja lajikkeet voivat johtaa kasvustojen voimakkaaseen lajittumiseen esimerkiksi lähes kokonaan natavaltaisiksi tai apilavaltaisiksi. Jos kasvusto on päässyt lajittumaan epätoivottuun suuntaan, asiaa voi korjata täydennyskylvöllä ja kasvustoja kannattaa täydentää sillä kasvilajilla, mitä kasvustosta puuttuu.

Syystäydennys on liian harvoin käytetty tapa tehdä täydennyskylvöä.

Täydennyskylvöä voi tehdä läpi koko kasvukauden kunhan varmistaa, että valitulla tekniikalla täyttyvät kaikki täydennyskylvön näkökulmasta kriittiset reunaehdot:

Siemen saa kunnollisen maakontaktin eikä laskeudu kasvinjätteiden tai pintatiivistymien tai tiheiden rikkakasvien päälle. Siemen saa riittävästi kosteutta eli täydennysajankohtana peltomaan pintakerrokset, johon siemenet kylvetään, ovat riittävän kosteita itämisen ja juurtumisen näkökulmasta. Siemenillä on riittävästi aikaa versoutua. Loppukasvukaudesta täydennyskylvö tulisi tehdä mielellään selkeästi ennen syyskuun puoliväliä, jotta kylvetyt nurmikasvit ehtivät juurtua riittävästi ennen talven tuloa.

Vanhemmilla nurmilla täydennyskylvöön kannattaa yleensä liittää napakka haraus, jotta kylvettävät nurmensiemenet saavat hyvän maakontaktin. Uusittujen nurmien tiheyttä tulee erityisesti seurata, koska niillä luodaan tulevien satovuosien pohja.

Kuinka määrittää täydennyskylvön oikea ajankohta?

Kasvustot vaativat täydentämistä, jos kasvuston pohjalta löytyy kämmenenmentäviä aukkoja. Tiheyttä havainnoitaessa kannattaakin asettua kontalleen ja nyhtää ja rapsuttaa pellon pinta paljaaksi kasvinjätteistä ja kasvavasta kasvustosta, jotta saa hyvän kuvan todellisesta tiheydestä. Kannattaa myös huomata, että yleisimmät nurmiheinämme eivät kykene pystykasvuisen kasvutapansa kautta täyttämään kasvustojen aukkoja, joten nurmia voi tihentää vain täydennyskylvöllä tai uusimalla ne.

Tilaisuudessa tutkittiin muun muassa nurmen juuristoa.

Syyskesä on erinomaista aikaa tarkastella uusien nurmien perustumisen onnistumista. Nuoria kasvustoja tarkkaillessa voi saada jo hyvän käsityksen tulevien satovuosien perustasta ja jos havaitsee epäkohtia kuten aukkoja, on vielä hyvässä muistissa mitä on tehnyt ja mitä panoksia käyttänyt ja kuinka paljon. Näin ollen omien toimintatapojen kriittinen analysointi voi herättää ajatuksia omista kehityskohteistaan.

Huomattava osa monivuotisista nurmistamme perustetaan joko puitavan tai kokoviljaksi korjattavan kasvuston kautta. Suojaviljaa kylväessä pitäisi muistaa käyttää maltillista siemenmäärää ja kenties suosia vähemmän rehevästi luonnostaan kasvavia suojakasveja kuten vehnää tai kaksitahoista ohraa.

Jos vilja on liian tiheä, muuttuu suojaava vaikutus jossain vaiheessa tukahduttamiseksi, varsinkin jos vilja lakoontuu.

Tukahduttava vaikutus heikentää ja harventaa alla olevia kehittyviä nurmenversoja. Kun tilanne kestää tarpeeksi kauan, on lopputuloksena hyvinkin aukkoisia kasvustoja, joista hukataan huomattava määrä satopotentiaalia itse satokasvien puuttumisen takia. Lisäksi aiheutuu lisätöitä, kun kasvustojen täydennyskylvöihin joutuu käyttämään enemmän aikaa ja rahaa.

Käytännön elämässä vaikuttaisi pätevän toteamus: samaan aikaan on vaikea saada sekä hyviä satoja suojakasveista että perustaa erinomaisia nurmia. Suojakasvuston tukahduttavaa vaikutusta voi välttää korjaamalla suojavilja kokoviljasäilörehuksi riittävän ajoissa, jopa ennen tähkien muodostumista, jos haetaan hyvää laatua ja ollaan valmiita tinkimään kertyvistä satomääristä. Lisäksi ei ole harvinaista, että ajoissa korjattujen suojakasvien alta kunnon kasvuvauhtiin päässeistä perustamisvuoden nurmista saadaan vielä yksi hyvä nurmisato korjattua saman vuoden puolella.

Kolmannen sadonkorjuun ajankohta kannattaa asettaa joko syyskuun alkuun tai venyttää lähelle kasvukauden päättymistä. Syyskuun puoliväli on usein nurmien talvehtimisen näkökulmasta hankalin ajankohta lähteä rehuntekoon.

Nurmien talvehtiminen vaatii ravinnevaroja ja energiaa

Jos viimeinen korjuu ajoitetaan niin, että riskinä on kasvustojen kasvuun lähtö vielä ennen talven tuloa, nurmet saattavat käyttää talvehtimiseen tarvittavat ravintoainevarantonsa viimeisen jälkikasvun käynnistämiseen eivätkä ole pystyneetkään täydentämään talvireservejään takaisin vaadittavalle tasolle.

Tarkan ajankohdan ilmoittaminen on toki haasteellista, koska emme koskaan voi ennustaa minkälaiset sääolosuhteen kulloinkin vallitsevat. Lisäksi syksyn töitä miettiessä on huomioitava myös kosteusolosuhteet. Märällä kelillä pellolla liikkumista tulisi välttää mahdollisimman pitkälle. Varsinkin apilat kärsivät herkästi huonolla kelillä ajetusta peltoliikenteestä ja myöhäisestä korjuusta. Huomaathan, että apiloiden tulisi olla noin 20 cm korkeita ennen kasvukauden päättymistä onnistuneen talvehtimisen näkökulmasta.

Syyslannoitusta pelätään liikaa: kasvit tarvitsevat ravinteita myös syksyllä ja talvea varten. Jos kasvusto kasvaa huomattavasti viimeisen korjuun jälkeen, sen voi murskata maahan niin, ettei sängen päälle jää peittävää nurmimassaa. Tässä auttaa pitkään sänkeen (yli 10cm) niitto.

Jari Korva, Säilörehuasiantuntija, tuotantoneuvoja, Valio Artturi® -palvelut, Osuuskunta Pohjolan Maito