Numerot kehittämisen kivijalkana
Taskulaskin ja Excel-taulukot ovat ahkerassa käytössä Siiverinmäen maitotilalla Kauhavalla. Kuluvan vuoden tärkein tavoite on säilörehun ruokinnallisen laadun tarkentaminen.
Pohjoiseen suuntaava Pendolino pöllyttää lunta Siiverinmäen pihaton nurkalla. Tilaa viistävä junarata on yksi syy siihen, miksi tilan eläimet eivät laidunna. Nurmet kasvavat kuitenkin hyvin. Säilörehusato on ollut yleensä määrältään ja laadultaan hyvä, vaikka viime vuoden rehuista puuttuikin kuitua.
”Rehun D-arvotavoitteena on ollut 690–700 g/kg ka. Viime vuonna ylitimme tavoitteen, sillä D-arvo oli ensimmäisen sadon rehuissa lähes 720. Kuiva-ainesatokin on ollut hyvä, keskimäärin 9 400 kiloa hehtaarilta. Silti viime vuoden rehu ei lypsätä riittävästi”, Annakaisa ja Matti Aspila summaavat. Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -säilörehuasiantuntija Sari Perälä toteaa korkean sulavuuden kertovan siitä, että nurmi on ollut korjuuhetkellä vielä hyvässä kasvuvaiheessa.
Etenkin timoteilajike voi vaikuttaa ensimmäisen sadon optimaaliseen korjuuaikaan jopa viikolla.
”Kasvustoon ei ollut ehtinyt kertyä riittävästi iNDF-kuitua. Sulamattoman kuidun pieni määrä vaikuttaa pötsin happamoitumiseen, eikä eläin saa rehusta niin paljon energiaa kuin pitäisi.”
”Timotei-nurminatakasvuston lajikesuhteet tuovat vaihtelua säilörehun laatuun. Etenkin timoteilajike voi vaikuttaa ensimmäisen sadon optimaaliseen korjuuaikaan jopa viikolla. Tässä tapauksessa ensimmäistä korjuuta olisi voitu siirtää lähes viikolla eteenpäin”, Perälä näkee.
NDF- ja iNDF-arvot kertovat eri asioista: NDF kuvaa sulavan kuidun osuutta rehussa, iNDF puolestaan kertoo sulamattoman kuidun määrän. Siiverinmäen tilan ykkössadon rehuissa oli NDF-kuitua viime vuonna 600 grammaa ja iNDF-kuitua 45 grammaa kuiva-ainekiloa kohden. Kummatkin arvot ovat kuitenkin suositusten rajoissa. iNDF-kuidun määrää voi nostaa lisäämällä hieman olkea seosrehun joukkoon. Näin tilalla jo tehdäänkin.
Perälä neuvoo jatkossa kiinnittämään huomiota erityisesti timoteilajikkeiden valintaan. Myös apilan lisääminen siemenseokseen nostaisi iNDF-kuidun määrää. Siiverinmäen tilalla säilörehusatoja korjataan silppurivaunuketjulla aumoihin pääsääntöisesti kaksi, joillain lohkoilla kolme kertaa kasvukaudessa. Umpilehmien ja tiineiden hiehojen rehu korjataan hieman vanhempana paaleihin.
Ensi vuoden D-arvotavoitteeksi yrittäjät asettavat korkeintaan 680–690. Kun siinä pysytään, on rehussa kuituakin aikaisempaa enemmän.
”Sitä tehdään, mitä navetta tilaa”, Matti nauraa. Tällä hän viittaa siihen, että Annakaisa vastaa pääosin eläimistä ja Matti peltoviljelystä sekä seosrehun teosta ja jaosta.
Nykyisillä rehuilla ayrshirelehmien 12 kuukauden keskituotos on ollut 9 400 kiloa energiakorjattua maitoa. Valkuaista maidossa on ollut 3,5 ja rasvaa 4,5 prosenttia. Ayrshire valikoitui roduksi, koska se sopii kooltaan paremmin remontoidun navetan mitoituksiin. Keskituotosta painaa alaspäin viime kesänä puhjennut sorkkien ajotulehdus.
Rehuanalyysit pohjana
Siiverinmäen tila on ollut jo kymmenen vuotta Valio Artturi® -korjuunäytetila. Tietoa sopivasta korjuuajasta on siten hyvin saatavilla. Tilalla otetaan myös raaka-ainenäytteet korjuun yhteydessä aumalta. Ruokintakauden aikana rehuanalyysejä teetetään neljä kertaa syötössä olevaa aumaa kohden. Carbo-hankkeen kautta tilalla on käytössä siirrettävä lappuvaaka rehukuormien punnitukseen. Myös sääasemasta on ollut hyötyä kasvuolojen seurannassa ja viljelytoimien tarkentamisessa. Lannoitusta on tarkennettu myös Yaran Atfarm-satelliittipalvelun avulla, ja ensimmäiselle sadolle on annettu typpeä keskimäärin sata kiloa hehtaarille.
”Typpeä voisi antaa keväällä jopa 110 kiloa hehtaarille, koska uudet timoteilajikkeet käyttävät typen tehokkaasti sadon muodostamiseen”, Perälä ehdottaa.
Viljan korkean hinnan takia säilörehuala pienennettiin viime vuonna 40 hehtaariin. Ohraa kasvoi 55 hehtaarilla.
”Rehukuormien punnitusten ansiosta varastossa olevan rehun määrä tiedetään tarkasti. Sen perusteella voidaan laskea, paljonko viljelyalaa tarvitaan, että päästään seuraavaan kasvukauteen”, Matti sanoo.
Sitä tehdään, mitä navetta tilaa.
Laskin käytössä
Maatalous- ja metsätieteiden kandidaateiksi opiskelleet yrittäjät pyörittelevät mielellään itse laatimiaan Excel-taulukoita. Niistä selviää niin rehun tuotantokustannus kuin käyttö- ja maitokatekin.
Taulukoista selviää, että säilörehun tuotantokustannus maataloustuet mukaan luettuina oli viime vuonna 15,6 senttiä kuiva-ainekilolta. Edellisenä vuonna se oli 11,7 senttiä. Tänä vuonna tuotantokustannuksen arvioidaan olevan 16,8 senttiä kuiva-ainekilolta.
Maidon hyvän hinnan ansiosta yrittäjät kuvaavat viime vuotta taloudellisesti varsin hyväksi. Siiverinmäen tila on nuorten yrittäjien johdolla koko ajan kehittämisvaiheessa. Asemalypsy vaihtui robottilypsyyn keväällä 2020. Muutamaa kuukautta ennen sitä erillisruokinta oli muutettu seosrehuruokinnaksi, ja ape jaetaan lehmille visiiriseinän kautta navetan ulkopuolelta. Tilalla oli aikaisemmin käytössä säilörehutorni, mutta sen käytöstä luovuttiin kolme vuotta sitten.
”Tornirehun käyttäminen vei liikaa aikaa. Siksi siirsimme säilönnän aumoihin. Työaikaa säästyy appeen teossa nyt yli tunti päivässä, ja rehun korjuuaikakin on puolittunut. Aumasäilöntä asvalttipohjalla on toiminut hyvin”, Matti perustelee.
Navetassa on nyt 92 parsipaikkaa lypsyssä oleville lehmille ja kaksi lypsyrobottia. ”Aikaisemmin kombinavetan sata lehmää lypsettiin lypsyasemalla. Siirryimme robotteihin kolme vuotta sitten, koska halusimme eläimille paremmat olot ja itsellemme lapsiperheen vanhempina joustavammat työajat”, Annakaisa sanoo.
Pariskunta pärjää navetan töissä kahdestaan sen ansiosta, että hiehot lähtevät 4–5 kuukauden ikäisinä tilan ulkopuoliseen kasvatukseen. Ne palaavat takaisin pari kuukautta ennen poikimista. Kuluvan vuoden projektina on rehun laadun tarkentamisen lisäksi poikimisten ja samalla navettatyömäärän tasaaminen eri vuodenaikoina. Poikimakertoja lehmää kohti on tällä hetkellä peräti 3,3.
”Tavoitteena on 1–2 itselle jäävää lehmävasikkaa kuukaudessa. Siksi liharotusiemennysten määrää lisätään.
Tunteet on työnnettävä pois taloudellisten faktojen alta”, Annakaisa summaa. Uuden vastuullisuuslisän ehtoihinkin tilalla on jo paneuduttu. Luonnon monimuotoisuustoimenpiteistä valittiin ympäristösopimus, monimuotoisuusala, hiiliviljely ja Valio Carbo® -ympäristölaskenta.
Top 3 menestystekijät
- Tavoitteet ja visio Päätetään hyvissä ajoin, mitä seuraavana vuonna tehdään ja tavoitellaan. Tuloksia pyritään parantamaan vuosi vuodelta.
- Laskeminen Kaikki tärkeimmät tunnusluvut lasketaan itse: rehukustannus, käyttökate, maitokate ja konekustannus hehtaaria kohden. Kirjanpito hoidetaan itse, jolloin todellinen taloustilanne on selvillä koko ajan.
- Rehujen analysointi Korjuuaikanäytteet otetaan ennen jokaista satoa ja jokaiselta lohkolta. Raaka-ainenäytteet otetaan korjuun yhteydessä aumalta. Rehukuormat punnitaan. Valio Artturi® -rehuanalyysi teetetään ruokintasuunnitelman pohjaksi kerran kuukaudessa.
Siiverinmäen tila, Kauhava
ELÄIMET: 101 lypsylehmää (ay). Keskituotos 9 400 kg EKM (12 kk), valkuaista 3,5 %, rasvaa 4,5 %. Poikimakertoja 3,3.
PELTOVILJELY: Viljelyala 95 ha. Nurmiseoksessa timotei, nurminata, ruokonata ja englanninraiheinä, apilaa lisätään täydennyskylvönä. Nurmet harataan keväisin. Karhotus ja viljan puinti teetetään urakoitsijoilla.
SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUS: Viime vuonna 15,6 snt/ka kg, tänä vuonna arvio 16,8. Säilörehusta otetaan korjuuaikanäyte, raaka-ainenäyte sekä säilöntänäytteet vähintään kerran kuukaudessa.
RUOKINTA: Kahdesti päivässä jaettavassa seosrehussa säilörehun sekä kuivan, litistetyn ohran lisäksi rypsirouhetta ja kivennäistä. Ruokintasuunnitelmat tila päivittää itse Karjakompassi-ohjelmalla.
MAIDON HIILIJALANJÄLKI: 0,94 CO2e/kg EKM
Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen
