Näkökulmia maidontuotannon kustannuksiin
Alkutuotantojohtaja
Valio Oy
Törmään usein kysymykseen, mikä on suomalaisen maitotilan tuotantokustannus tuotettua maitolitraa kohden. Kysymys kuulostaa helpolta, mutta sitä se ei ole. Yleensä aloitan vastaukseni toteamalla, että Valioryhmässä on yli neljätuhatta maitotilaa, ja tuotantokustannukset vaihtelevat tilojen välillä, sillä kahta täysin identtistä maitotilaa ei ole olemassa.
Seuraavaksi kysytään yleensä keskimääräistä maitolitran tuotantokustannusta. Tähän vastaan, että tuotantokustannus riippuu siitä, minkä toimijan tekemää tilastoa katsotaan ja kerron syyt, miksi tilastojen välillä on kymmenien senttien eroja yhden litran tuotantokustannuksessa.
Valiolla on käytössä yksinkertainen tunnusluku, maitotuotto, joka lasketaan hiukan yksinkertaistaen seuraavalla tavalla:
- Maitokate = liikevaihto - muut kulut paitsi poistot ja omistajille maksettu maidon tuottajahinta ja osakaslainojen korko.
- Maitotuotto snt/l = (Maitokate - investoin-tien rahoitustarve) / omistajien toimittama maitomäärä.
Maitotuotto on hyvä mittari Valion kaltaisen meijeriyrityksen suorituskyvyn seurantaan osana muita tunnuslukuja. Maitotilan johtamista helpottaisi helppokäyttöinen ja mahdollisimman paljon automaattisesti tietoa keräävä laskuri, joka näyttäisi tuotantokustannuksen snt/l-muodossa. Tätä asiaa on viime aikoina edistetty.
Tavoitteena on saada tuotantokustannuslaskuri tilojen käyttöön vielä tämän vuoden kuluessa.
Mikä tekee maidon yksikkökustannuksen laskemisesta niin vaikeaa, että siihen ei ole tarjolla helppokäyttöistä laskuria, joka antaisi yrittäjän käyttöön riittävän tarkan kuvan ja huomioisi myös kiinteät kustannukset?
Yksi haaste on se, että useimmilla suomalaisilla maatiloilla nettovarallisuuden ja kiinteiden kustannusten laskeminen tapahtuu maatalouden veroilmoituksen ehdoilla. Esimerkiksi peltohehtaarin arvo on verotuksen nettovarallisuutta laskettaessa huomattavan alhainen ja koneiden ja rakennusten menojäännös voi olla kaukana todellisuudesta. Tämä on verotuksen kannalta oikein, sillä verottajan antamia ohjeita on noudatettava. Sisäistä laskentaa tehdään yrittäjää itseään varten, ja silloin on syytä suhtautua kriittisesti maatilan taseen ja poistojen laskemiseen veroilmoituksen tietoihin pohjautuen.
Valiolaisilla tiloilla on suora yhteys Valmasta TTS-Kone-laskuriin, jonka avulla voi nopeasti laskea tilan koneisiin sitoutuneen pääoman. Rakennusten osalta tilanne on haastavampi, koska yleisessä käytössä olevia laskureita ei tällä hetkellä ole − mutta sellaisia on onneksi tulossa.
Toteutuneiden kustannusten seuranta ei takaa menestymistä yritystoiminnassa, mutta oikeaan tietoon perustuva päätöksenteko parantaa onnistumisen edellytyksiä merkittävästi.
