Mitä tautiriskejä sorkkahoidossa?

Sorkkahoitovälineet on syytä pestä ja desinfioida huolellisesti, kun niitä siirretään karjojen välillä. Omien sorkkahoitovälineiden hankintaa kannattaa myös harkita etenkin suuremmissa karjoissa, joissa sorkkahoitaja vierailee usein.

Kuva: Kristiina Sarjokari

Äkillisesti sorkastaan kipeiden lehmien hoitoa varten tilalla on hyvä olla oma sorkkahoitoteline, ja vähintäänkin välineet sorkan vuolemista ja sorkkakengän laittamista varten. Omalta sorkkahoitajalta kannattaa kysyä neuvoa sopivien välineiden hankkimisesta.

Sorkkahoitovälineiden ja -kaluston välityksellä karjaan voi levitä tarttuvia sorkkasairauksia, esimerkiksi DD eli sorkka-alueen ihotulehdus ja sorkkavälin ajotulehdus. Pälvisilsa, salmonella, Mycoplasma bovis, korona- sekä RS-virus voi myös kulkeutua tilalle sorkkahoitotelineen mukana.

Varothan ”ulkomaan tuliaisia.”

Ulkomailta tulevan sorkkahoitajan kaluston välityksellä maahan voi pahimmillaan levitä jopa afrikkalainen sikarutto, BVD tai IBR.

Yrittäjänä vastaat itse tilasi suojaamisesta tarttuvilta eläintaudeilta. Sinulla on oikeus vaatia asianmukaista toimintatapaa kaikilta tilallasi käyviltä toimijoilta!

Alla pdf-muotoiset 1) hygieniaohjeita sorkkahoitajille ja 2) ohje maitotilayrittäjälle, joka käyttää ulkomailta tulevaa sorkkahoitajaa.

  1. Hygieniaohje sorkkahoidossa.pdf

  2. Ulkomaiset sorkkahoitajat - ohje maitotilayrittäjälle.pdf

Lisää puhdistusohjeita erilaisiin tilanteisiin löydät ETT:n sivuilta:

https://www.ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/puhdistus_ja_saneerausohjeita