Ilkka Pohjamo
Alkutuotantojohtaja
Valio Oy
Valio täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 115 vuotta. Se on kova saavutus maailmassa, jossa isojen yritysten keskimääräinen ikä on ollut laskussa jo pitkään.
Esimerkiksi 500 markkina-arvoltaan suurimman pörssiyrityksen keskimääräinen ikä USA:ssa on tätä nykyä alle 20 vuotta, kun se vielä muutama vuosikymmen sitten oli yli kolminkertainen nykyiseen verrattuna.
Suuret ja mahtavat yritykset, myös maitosektorilla, voivat kaatua tai kutistua varjoiksi entisestä ja hyvin nopeasti. Maailmalla on tästä tuoreita esimerkkejä, kuten Dean Foodsin konkurssi USA:ssa.
Mistä tämä johtuu? Yritysten toimintaympäristö muuttuu tällä hetkellä huomattavan nopeasti, ja väärä analyysi tai hidas reagoiminen voivat koitua kohtalokkaiksi niin pienille kuin isoillekin yrityksille.
Tammikuussa järjestetty Valio 115 vuotta -juhlavuoden seminaari ja omistajaristeily olivat osoitus yhdestä Valioryhmän vahvuudesta, eli hyvästä yhteishengestä. Se on yksi niistä pilareista, jotka jatkuvaan menestymiseen pyrkivällä yritykselle on oltava kunnossa.
Eurooppalainen maitosektori on viime vuodet sopeutunut maitokiintiöiden jälkeiseen aikakauteen. Muutos ei tapahtunut ongelmitta. Entinen maatalouskomissaari Phil Hogan totesi aikoinaan, että kiintiöiden poistuessa maitosektorilla toimivien yritysten vastuu kasvaa.
Monet meijerialan yritykset eri puolilla maailmaa ovat viime aikoina tehneet työtä parantaakseen maitomäärien ennakoimista ja tuotannonohjausta. Myös Valio on tehnyt tätä työtä, ja se on omistajien edun mukaista.
Viikissä järjestetään kahden vuoden välein kaksipäiväiset Maataloustieteen päivät. Tänä vuonna päiville osallistui yli 650 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys.
Se on yksi osoitus siitä, että kiinnostus alkutuotantoa kohtaan on kovassa kasvussa.
Puheet kuihtuvasta elinkeinosta voi unohtaa, sillä maataloudessa ratkotaan isoja globaaleja haasteita.
Suomalaisella maidontuotannolla on kiistattomia vahvuuksia, jotka korostuvat lähivuosina. Tällä hetkellä näkyy selviä merkkejä siitä, että julkisessa keskustelussa ilmastoaiheiden rinnalle nousee huoli maatalousmaan nopeasta kulumisesta ja viljelymenetelmistä. Samalla nurmiviljelyn ja nurmeen perustuvan ruokinnan arvostus kasvanee.