Luomutila pisti ison vaihteen silmään
Juha Salin tavoittelee yrittäjänä pitkän aikavälin suunnittelua ja ratkaisuita, jotka eivät sulje pois muita mahdollisia kehityskulkuja. Lypsynavetta on maatilayhtiön entinen lihanautakasvattamo.
Yrittäjä
Juha Salin, 34, on toiminut vuoden maitotilayrittäjänä. Perheeseen kuuluu vaimo ja 3- ja 5-vuotiaat tyttäret.
Tila
Salinin tila Oy harjoittaa luomumaidontuotantoa Virroilla, Ikkalan kylässä ja emolehmätuotantoa Keuruulla. Peltoala on 650 hehtaaria, josta nurmirehua korjataan 500 hehtaarilta. Perinnebiotooppeja, kuten metsälaitumia on 200 hehtaaria.
”Huonojakin maita on ostettu ja kunnostettu. Ei se ole ollut helppoa, mutta kuitenkin mahdollista”, Juha Salin kertoo.
Juha ja hänen veljensä ottivat tilan hoitaakseen vuonna 1999, aluksi yhtymänä äitinsä ja sisarensa kanssa, ja vuodesta 2005 eteenpäin kahdestaan. Osakeyhtiönä tila on toiminut vuodesta 2013. Toinen omistaja on nyt edesmenneen Jukka Salinin kuolinpesä.
Eläimet ja navetta
Navetta on alun perin rakennettu lihanautakasvattamoksi vuonna 2009. Tuotannon kannattavuuden heikentymisen vuoksi päätettiin vuonna 2016 siirtyä luomumaitoon.
Maidontuotanto aloitettiin vuoden 2017 alussa ja lypsynavetta valmistui viime vuoden heinäkuussa. Vuoden 2018 loppuun mennessä lypsyssä on 360 lehmää ja ensi vuoden tuotantotavoite on 3,5 miljoonaa maitolitraa.
Lehmät ostettiin Honkolan kartanosta. Lisäksi hiehoja on ostettu kahdelta tilalta 18 kappaletta. Karjasta 80 prosenttia on ayrshirea, mutta holsteinin osuus nousee.
Kuusirivisessä (3 + 3) pihatossa on 350 parsipaikkaa ja syväkuivikeparret. Poikimaosastoissa on lisäksi 20 paikkaa. VMS-lypsyrobotteja on seitsemän. Älyportti päästää lehmät lypsyn jälkeen ulos. Pikkuvasikat juotetaan igluissa. Nuorkarjalle ja umpilehmille on omat kylmäpihatot.
Ruokinta
Tavoitteena on 30 kilon päivätuotos lehmää kohti. Siihen päästään tasaisen laadukkaalla ja maittavalla säilörehulla, jolloin myös väkirehuprosentti pysyy pienenä.
Säilörehu korjataan vielä tänä kesänä paaleihin. Kun rehusiilot saadaan rakennettua, siirrytään korjaamaan rehu ajosilppurilla tai noukinvaunulla. Tavoitteena on entistä tasaisempi rehun laatu. Nurmet kylvetään yhdessä herneen, virnan ja härkäpavun kanssa. Myös valkuaiskasvit paalataan säilörehuksi.
Rehuvilja ostetaan toisilta luomutiloilta.
”Tähän asti ollaan ostettu viljaa sekä tuoreena että kuivattuna sieltä, mistä ollaan saatu. Nyt alamme tehdä tuotantosopimuksia, joissa viljan laadulle on hintaportaat. Vuoden tarve on vajaa miljoona kiloa.”
Karjan terveys
”Laidun on tärkeä hyvinvoinnin kannalta, vaikka lehmille sillä ei ole ruokinnallista merkitystä. Hiehoja viemme kesällä etälaitumille ja tässä kotona olevat pikkuhiehot pääsevät kasvattamosta laiduntamaan”, Salin kertoo.
Luomutuotannossa painottuu ennaltaehkäisevä terveydenhoito. Eläinlääkärin käynti kuuluu tilan viikko-ohjelmaan ja lehmien sorkat huolletaan kahdesti vuodessa. Akuutit sairastumiset pyritään näillä toimilla pitämään poissa.
Hoitokertojen määrällä on luomussa tavallista suurempi taloudellinen merkitys: neljännestä hoitokerrasta lehmä siirtyy tavanomaiseksi ja sen maito kelpaa jalostukseen vasta siirtymäkauden jälkeen.
Vapaata aikaa
Kun perheellä on yhteistä aikaa, isän kännykkä on usein äänettömällä. Ammattireissut ja metsästysharrastus pitävät vireyttä yllä. ”Yrittäjällä pitää olla aikaa ajatella, ja siihen oppii löytämään sopivat hetket”, Juha Salin sanoo.
TEKSTI JA KUVA: Raila Aaltonen
