LEAN näkökulmaa lypsyyn

Kiire, ajanpuute ja liian iso työkuorma paljastuvat usein merkittäviksi taustatekijöiksi esimerkiksi utareterveysongelman selvitystilanteessa. Jos onnistumme vähentämään edellä mainittuja asioita, pienenee myös ongelmatilanteiden syntymisen riski.

Lean-ajatteluun kuuluu muun muassa pyrkimys kehittää toimintaa ja tekemistä niin, että laatu ja tuottavuus paranevat vähentämällä hukkaa, karsimalla turhuutta ja parantamalla tekemisen laatua.

Perinteisesti lypsävällä tilalla lypsy on kiitollinen tekemisen osa-alue lähteä hakemaan työajan säästöä. Lypsy toistuu päivittäin vähintään kaksi kertaa ja voi hyvinkin viedä 60 prosenttia karjanhoitotöiden työajasta. Jos lypsyn ja sen oheistöiden työaikaa saadaan lyhennettyä 5 minuuttia per lypsykerta, on se kaksi kertaa vuorokaudessa lypsettäessä yli 60 tuntia säästettyä työaikaa vuositasolla. Aikaa jonka voi käyttää johonkin muuhun.

Leanin toimintatavoista löytyy työkaluja, joita voi hyödyntää tekemisen kehittämisessä. Liikkeelle voi lähteä käymällä läpi muutamia lypsyn perusasioita.

Sujuva lypsy on monen tekijän summa

Lypsyssä on useita eri osatekijöitä: lehmä, lypsäjä, lypsylaitteisto, navettaolosuhteet, työrutiinit, tarvikkeet jne. Kaikki tietävät, että likaisen lehmän lypsäminen ei ole järin sujuvaa. Utareen puhdistaminen vie ylimääräistä aikaa eikä työ ole kovin mukavaakaan. Lisäksi likaisuus on utareterveysriski. Likaisuuden syy löytyy monesti navetan rakenteista ja/tai olosuhteista. Voidaanko esimerkiksi parsien säädöllä, kuivituksen muutoksella ja käytävien tehokkaammalla puhdistamisella saada aikaan parannuksia?

Lehmien asemalle hakemiseen voi kulua paljon aikaa. Yleensä ensimmäiset asematäytöt sujuvat hyvin, mutta lypsyn loppupuolella hakemisen tarve lisääntyy. Löytyykö esimerkiksi lehmien kulkuväylien tai kokoomatilan rakenteista parannusmahdollisuuksia, joilla lehmien asemalle tuloa voisi tehostaa?

Lehmän biologia ohjaa lypsyrutiinia. Esikäsittelyn alusta lypsimen kiinnittämiseen lehmä tarvitsee 1–2 minuuttia aikaa, jotta maidonantirefleksi ehtii tuoda maidon utareen alaosaan. Oikealla ajoituksella maidonvirtaus saadaan mahdollisimman korkeaksi ja koneaika lyhyeksi. Tämä on eduksi niin ajankäytön kuin lehmän utareterveyden kannalta.

Lehmä rakastaa rutiinia ja lypsyrutiinin tulisi toistua mahdollisimman samanlaisena lypsystä toiseen, lypsäjästä riippumatta. Jos lypsäjiä on useampia, kirjoitetut työrutiinit ovat paikallaan. Lypsytarvikkeiden järkevällä sijoittamisella turhaa kävelemistä voidaan vähentää.

Tehokas lypsyrutiini on useimmiten myös laadullisesti hyvä lypsyrutiini. Lypsyssä hosuminen ja kiire ei tuo parhainta työtehoa, vaan se saavutetaan lehmän biologian ja luontaisen käyttäytymismallin huomioivalla tekemisellä.

Ulkopuolinen silmäpari auttaa työrutiineihin liittyvien asioiden kehittämisessä. Osuuskuntien asiantuntijoilta saa tukea niin lypsyn kuin muidenkin maidontuotannon osa-alueiden kehittämiseen. Leanin tuotantotapa-ajatteluun liittyviä asioita käydään läpi osuuskuntien tarjoamissa liiketalous- ja johtamisvalmennuksissa.

Kysy ja kehitä

Seisotko ja odotat lypsyasemalla lypsyryhmien välillä? Miksi?

• Lypsävätkö kaikki lypsäjät samalla tavalla? Kenen tapa toimii parhaiten?
• Kestävätkö kaikki lypsyt yhtä kauan? Jos ei, miksi ei?
• Joudutko hakemaan jotain lypsyssä tarvittavaa kesken lypsyn? Miksi?

Kun esität tämäntapaisia kysymyksiä itsellesi, sinun on hyvä kehittää tekemistäsi. Kysymykset ohjaavat miettimään mahdollisuuksia parempiin työtapoihin.

Katso lisää artikkeleita