Maitotilan kehittämiseen on paljon mahdollisuuksia, ja sopimustuotanto on ohjannut yrittäjät laajentamaan näkökulmia tilan kehittämisen suhteen esimerkiksi kausivaihtelun tasaamiseen, tuotantokustannusten hallintaan ja eri tuotantostrategioiden kustannushyötysuhteen arviointiin.
Tässä artikkelissa pureudumme yhden esimerkkitilan kautta kehittämisen vaihtoehtoihin. Esimerkkitila on Osuuskunta Maitosuomen alueelta, joten opinnäytetyössä on keskitytty Maitosuomen sopimustuotantomalliin. Esimerkkitilalla tuotanto on vakiintunutta ja sopimusmäärä lehmäpaikkaa kohden on varsin hyvä.
Tarkasteltaviksi kehittämiskeinoiksi esimerkkitilalla valikoituivat sopimusmäärän tuottaminen eri lehmämäärillä ja tuotoksilla, kausivaihteluiden tasaaminen, vasikoiden täysmaitojuotto sekä maidon pitoisuuksien kehittäminen.
Nykytilanteen analysointi on tuotannon kehittämisen lähtökohta
Tuotantokustannusrakenne tulee selvittää, ja sitä voi vertailla esimerkiksi kannattavuuskirjanpitoaineistoihin. Vertailussa tulee kuitenkin ottaa huomioon, millä tavoin laskelmat on tehty, jotta ne ovat vertailukelpoisia. Opinnäytetyössä analysoimme esimerkkitilan nykytilannetta ja arvioimme tuotannon kehittämismahdollisuuksia.
Sopimusmäärän ylittäminen heikentää kannattavuutta, joten sitä kannattaa välttää. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millainen vaikutus kausivaihtelun tasaamisella on tilan talouteen. Esimerkkitilan maidontuotanto on ollut tyypilliseen tapaan voimakkainta kevätkuukausina, jolloin maidon hinta romahtaisi ilman tasaustiliä ja kehittämistoimenpiteitä. Kausivaihtelun tasaamisella saataisiin 30 euron lisäys yrittäjän voittoon lehmää kohden, mikä esimerkkitilalla tarkoittaa kokonaisuudessaan yli 2 000 euroa.
C-hinnoitellun maidon tuottaminen voi olla kannattavaa yksittäisen kuukauden aikana, jos sopimusmäärä alittuu tasauskauden muina kuukausina. Muutoin C-maidon tuottaminen on kannattamatonta, ja tuotannon välttämiseksi tehtäviä toimenpiteitä kannattaa katsoa yhtä tasauskautta pidemmällä tähtäimellä. Lehmiä voidaan esimerkiksi umpeuttaa etukäteen, mutta lehmää ei kannata poistaa, mikäli seuraava tasauskausi uhkaa jäädä alle A-sopimusmäärän.
Lyhyen aikavälin vaihtoehto heikomman hintaluokan maidon tuotantoon on vasikoiden täysmaitojuotto. Täysmaitoa voitaisiin juottaa silloin, kun A-hinnoitellun maidon tuotantomäärä ylittyy. Tämä osoittautui laskennan perusteella varsin hyväksi vaihtoehdoksi ennen kausivaihtelun tasaamista: lehmäkohtainen yrittäjän voitto parani yli 80 euroa. Kausivaihteluiden tasaannuttua maitojauhejuoma oli AB-maitoa edullisempi juoma vasikoille laskelman ajankohdan hinnoilla.
Säilörehun laadulla suuri vaikutus kannattavuuteen
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maidon pitoisuuksien kehittämisen vaikutusta esimerkkitilan kannattavuuteen. Säilörehun laadulla on varsin suuri vaikutus pitoisuuksiin, ja mikäli esimerkiksi maidon rasvapitoisuutta saadaan parannettua 0,1 prosenttiyksikköä, yrittäjän voitto kasvaa noin 74 euroa lehmää kohden. Mikäli säilörehun laadun parantaminen onnistutaan tekemään rehunkorjuukäytänteitä muuttaen ilman kustannuslisäystä ja sekä valkuais- että rasvapitoisuuksia saadaan nostettua 0,1 prosenttiyksikköä, vaikutus yrittäjän voittoon on jopa 110 euroa per lehmä. Hyvälaatuisen säilörehun tuottaminen ei lähtökohtaisesti maksa enempää kuin heikkolaatuisenkaan, ja heikkolaatuisella säilörehulla on huomattavia vaikutuksia maidontuotantoon ja sen kannattavuuteen sekä eläinterveyteen.
Maitotilayrityksen kannattaa tarkastella myös sitä, onko lehmien keskituotos optimaalisella tasolla suhteessa kustannuksiin. Erityisen korkeaan tuotokseen pyrkiminen ei ole nykyään välttämättä taloudellisesti kannattavaa. Myös tukipolitiikalla on vaikutusta eri kehittämistoimenpiteiden valintaan. AB-alueella voitaneen tuottaa maidon kuiva-ainetta jossain määrin maitolitrojen kustannuksella, kun taas C-tukialueella yhden maitolitran tuotannon vähennys aiheuttaa myös maidon tuotantotuen menetyksen. Myös eläinten terveystilanteen parantaminen lisää kannattavuutta, joten sekin on huomioitava kehittämiskohteena.
Sopimusmäärän tuottamisessa lehmämäärällä ei ollut suurta vaikutusta esimerkkitilan tuotannon kannattavuuteen. Jos lehmämäärää kasvattaa, kannattaa ottaa huomioon navetan toiminnallisuus: esimerkiksi ruokintapöydän ja lypsyrobotin tai -aseman kapasiteetin riittävyyttä tulee arvioida. Ahtaus voi lisätä työmäärää, jos lypsyrobotti ruuhkautuu ja viivelehmien määrä kasvaa. Eläintiheydellä on vaikutusta myös ensikkotuotoksiin.
Sekä tuottojen kehittäminen että kustannusten hallinta vaativat toimivaa johtamista. Kun maitotilayrittäjät johtavat yritystään strategisesti ja strategia saadaan vietyä käytäntöön, saadaan tuloksia aikaiseksi. Onnistumisen mittareina voidaan käyttää paitsi euroja, myös yrittäjien arvoista ja tavoitteista riippuen myös esimerkiksi vapaa-ajan lisääntymistä tai eläinten hyvinvoinnin parantumista. Strategiset tavoitteet ja onnistumisen seurannassa käytettävät mittarit vaihtelevat yrityskohtaisesti.
Teksti: Minna Klemetti, agrologi AMK, ProAgria ja Kati Partanen, lehtori, Savonia ammattiorkeakoulu
Lähde: Klemetti Minna 2021.
Maitotilayrityksen kehittäminen sopimustuotannossa.
Opinnäytetyö. Sähköinen versio
