Koagulaasi-negatiiviset stafylokokit (KNS) – uutta tietoa
Kehityspäällikkö Valio Laatu-, Lypsy- ja Terveys-palvelut
Valio Oy
KNS on yleisin utaretulehduksien aiheuttaja Suomessa. KNS eli koagulaasi-negatiiviset stafylokokit eivät nimensä mukaan tuota S. aureukselle ominaista koagulaasientsyymiä. Ulkomaisessa kirjallisuudessa niistä käytetäänkin usein termiä ”non-aureus staphylococci” eli NAS. Vuonna 2021 Seinäjoen aluelaboratoriossa tutkituista utaretulehdusmaitonäytteistä 26 prosentissa todettiin KNS.
Oireet ja hoito
KNS aiheuttaa tyypillisesti lievän kliinisen tai piilevän utaretulehduksen lypsykauden alku- tai loppuvaiheessa. Taudinkuva riippuu sekä lehmän kyvystä vastustaa tautia että kyseisen KNS-bakteerilajin kyvystä aiheuttaa tautia. Jotkut KNS-lajit aiheuttavat tartunnallisia utaretulehduksia, kun taas toiset lajit ovat luonteeltaan ympäristöperäisiä. PCR-menetelmää hyödyntävä utaretulehdusdiagnostiikka ei erottele KNS-lajeja toisistaan.
Piileviä KNS-tulehduksia ei pääsääntöisesti tulisi hoitaa lypsykaudella.
Tilannekohtaisesti onkin perusteltua pohtia, tarvitaanko antibioottihoitoa ja hoidetaanko lypsykaudella vai umpeen pantaessa. Piileviä KNS-tulehduksia ei pääsääntöisesti tulisi hoitaa lypsykaudella. Osa KNS -utaretulehduksista paranee itsestään, mutta paranemisen todennäköisyys vaihtelee bakteerin alalajeittain. Hoitojen ohella on hyvä tarkastella karjan utareterveyden edistämistä kokonaisuutena yhteistyössä eläinlääkärin kanssa.
Esiintyminen
Yleisimmät utaretulehdusta aiheuttavat KNS-lajit ovat S. chromogenes (53 prosenttia poikimisen yhteydessä ja 28 prosenttia lypsykaudella todetuista KNS-utaretulehduksista) ja S. simulans (23 prosenttia poikimisten yhteydessä ja 36 prosenttia lypsykaudella todetuista KNS-utaretulehduksista). Seuraavaksi yleisimmät KNS-utaretulehduksen aiheuttajat ovat S. haemolyticus, S. cohnii ja S. epidermidis.
Utaretulehduksia aiheuttavat KNS-lajit ovat pääsääntöisesti ympäristöbakteereita, joita ei esiinny eläinten iholla ainakaan runsaasti. Kuitenkin S. chromogenes ja S. simulans -lajien bakteereita eristetään ajoittain vedinten iholta, josta ne kulkeutuvat helposti vedinkanavaan. Edellä mainittujen KNS-lajien aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, mutta jälkimmäinen aiheuttaa useammin kliinisiä oireita.
Utaretulehduksia aiheuttavat KNS-lajit ovat pääsääntöisesti ympäristöbakteereita.
KNS-lajeja löytyy usein parsien pinnoilta, ja lehmistä sekä lypsäjien käsistä löytyy samoja KNS-kantoja. Altistusta lisäävät ahtaus, navetan ylitäyttö ja kosteus. Hyvät laidunolosuhteet sen sijaan vähentävät tartuntapainetta.
Tunnutettavien hiehojen pitäminen lehmien joukossa ja maidon valuttaminen parsiin altistavat KNS-tulehdusten esiintymiselle. Korkea tuotostaso ja voimakas tunnutus altistavat utaretulehduksille, koska ne nopeuttavat maidon muodostumista ja voivat lisätä maidon valutusta. Myös utarepöhö ja vedinkanavien huono sulkeutuminen lypsyjen välillä tai ummessa ollessa altistavat tulehdukselle.
Ennaltaehkäisy
KNS-tulehdusten ennaltaehkäisy ei ole yksiselitteistä, koska alalajeista toiset ovat enemmän tartunnallisia ja toiset ympäristöperäisiä. Eläinten immuunipuolustuksen ylläpito poikimisen lähellä optimoimalla ympäristöolosuhteet (väljää, kuivaa) sekä oikeanlainen ruokinta ennaltaehkäisevät tulehduksia.
Ummessa olevien ja pian poikivien eläinten pito eri ryhmissä vähentää tartuntapainetta ja mahdollistaa ruokinnan eläimen iän ja tuotosvaiheen tarpeiden mukaisesti. Ummessa olevien ja poikivien pitäminen erillään lypsävistä on minimitavoite pihatoissa. Väkirehujen määrä kannattaa pitää tunnutettaessa matalana. Parsien ja makuualueiden hyvä hygienia ja lypsyhygienia ovat oleellisia. Riittävä ilmanvaihto on tarpeen liiallisen kosteuden poistamiseksi navetasta.
Ummessa olevien ja poikivien pitäminen erillään lypsävistä on minimitavoite pihatoissa.
Riittävä ilmanvaihto on tarpeen liiallisen kosteuden poistamiseksi navetasta.
Taloudelliset vaikutukset
KNS-utaretulehduksen taloudelliset vaikutukset riippuvat sekä utaretulehduksen voimakkuudesta että tuotantovaiheesta, jossa tulehdus ilmenee. Jos KNS-utaretulehdus on kliininen ja se todetaan ennen lypsykauden tuotoshuippua, menetetään keskimäärin 6 prosenttia lehmän lypsykauden tuotantopotentiaalista. Jos kliininen KNS-utaretulehdus todetaan vasta lypsykauden tuotoshuipun jälkeen, menetetään noin 3 prosenttia lypsykauden tuotantopotentiaalista. Piilevä KNS-utaretulehdus ei vähennä merkittävästi lypsykauden aikana tuotettua maitomäärää.
Piirros: Ossi Hiekkala
