Klebsiella − uutta tietoa
Kehityspäällikkö Valio Laatu-, Lypsy- ja Terveys-palvelut
Valio Oy
Klebsiella-utaretulehduksen ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä klebsiella vastaa huonosti mikrobilääkitykseen ja voi pesiytyä utareeseen pysyvästi. Vuonna 2021 Valion aluelaboratorion analysoimista utaretulehdusmaitonäytteistä prosentista löytyi Klebsiella-suvun bakteeri. Esiintyvyys oli samaa luokkaa vuonna 2017.
Oireet ja hoito
Klebsiellat aiheuttavat lievän, keskivaikean tai vaikean, usein kuumeisen utaretulehduksen, jonka hoitoennuste on huono. Usein sairastunut lehmä poistetaan madaltuneen tuotoksen tai kroonistuneen utaretulehduksen takia. Kroonikot kannattaa poistaa, sillä ne voivat levittää tartuntaa karjassa.
Esiintyminen
Klebsiella on ympäristöperäinen bakteeri, joka voi aiheuttaa sekä yksittäisiä utaretulehduksia että tartuntaryppäitä.
Klebsiellat ovat luonnossa yleisiä, joten niitä pesii yleisesti myös navetoissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että navettaympäristössä esiintyy tyypillisesti hyvin laaja kirjo erilaisia Klebsiella-suvun bakteerikantoja. Uudet bakteerikannat kulkeutuvat navettoihin muun muassa rehujen, kuivikkeiden, jalkineiden ja sorkkien mukana. Klebsiella-suvun bakteereja esiintyy yleisesti nautojen ulosteissa.
Klebsiella voi pesiytyä utareeseen pysyvästi aiheuttaen kroonisia tai toistuvia utaretulehduksia. Klebsiellaa erittävä neljännes voi toimia uusien tartuntojen lähteenä, jolloin klebsiella leviää utareesta toiseen esimerkiksi maidolla saastuneiden kuivikkeiden tai likaisten vedinpesuharjojen tai lypsyliinojen välityksellä. Sairastuneiden erottaminen karjasta, kroonikkojen poistaminen sekä lypsyssä käytettyjen välineiden hygieniasta huolehtiminen ovatkin tärkeitä toimenpiteitä tartuntaketjujen katkaisemiseksi.
Klebsiella on ympäristöperäinen bakteeri, joka voi aiheuttaa sekä yksittäisiä utaretulehduksia että tartuntaryppäitä.
Ulosteessa Klebsiellat kulkeutuvat myös AMS-järjestelmien vedinten puhdistusjärjestelmien pinnoille, joista on lyhyt matka vetimien sisään.
Kuivikkeiden laadulla on merkitystä. Koska Klebsielloja voi olla puuperäisissä kuivikkeissa, kuivikkeet on säilytettävä puhtaina ja kuivina, jotta Klebsiellat eivät pääse lisääntymään. Suomessa Klebsielloja on löytynyt laboratoriotutkimuksissa Lelyn vedinpesuharjoista, juomavesistä, kuivikkeista ja parsien pinnoilta.
Klebsiella-utaretulehduksia on ulkomaisten tutkimusten mukaan enemmän pihatoissa kuin parsinavetoissa ja enemmän matalan soluluvun (< 150 000 solua/ml) kuin korkean soluluvun navetoissa, koska matalan soluluvun navetoissa puolustuksen hälytystila saattaa uinua. Suomessa Klebsiella-epidemiat näyttävät lisääntyneen, kun pihatoita on tullut enemmän.
Ennaltaehkäisy
Hyvä tuotantohygienia ja lypsyhygienia ovat avainasemassa klebsiellan aiheuttaman utaretulehduksen ennaltaehkäisyssä. Muiden ympäristöperäisten bakteerien tavoin klebsiellat kasvavat hyvin kosteassa. Mitä kosteampaa ja likaisempaa navetassa on, sitä enemmän siellä pesii klebsielloja.
Klebsiellat lisääntyvät erityisen hyvin märkien kulkuväylien liejussa sekä vesikupeissa ja -altaissa. Kun lehmät juovat saastunutta vettä, bakteerit kulkeutuvat ruuansulatuskanavaan ja sitä kautta ulosteisiin. Juoma-astioiden puhtaudella on tärkeä merkitys utaretulehduksen ehkäisyssä, koska klebsiellat pesiytyvät erityisesti niihin. Juoma-astiat pestään päivittäin ja tarvittaessa ne myös desinfioidaan. Klebsiellat saattavat myös pesiytyä lämmönvaihdinjärjestelmän veteen, jolloin järjestelmä on tyhjennettävä ja desinfioitava.
Likaiset lantakäytävät edesauttavat lannan kulkeutumista parsiin ja vetimiin. Vetimien ulostesaastuntaa hillitään tehokkaalla lannanpoistolla sekä pitämällä parret puhtaina ja kuivina. Toimivassa navetassa parret ovat makuumukavia ja oikein mitoitettuja.
Suomessa kosteiden navetoiden parsista löytyy klebsielloja enemmän kuin kuivien navetoiden parsista. Parsissa on järkevää käyttää vain hyvälaatuista, kuivaa sekä puhdasta kuiviketta, jotka kannattaa vaihtaa lehmän utareen alta päivittäin.
Vaikka klebsiellat ovat ympäristöperäisiä bakteereja, ne voivat tarttua vetimestä toiseen vedinpesussa käytettyjen välineiden välityksellä. Perinteisessä lypsyssä olennaista on huolehtia lypsyliinojen puhtaudesta. AMS-lypsyssä varmistetaan vedinten puhdistusjärjestelmien, kuten vedinpesuharjojen, puhdistuminen. Myös muu robottien lähiympäristö pitäisi pestä hyvin päivittäin.
Hyvä lypsyhygienia, toimiva lypsyrutiini ja lypsykoneen oikeat asetukset pitävät vetimen pään hyväkuntoisena mikä hillitsee klebsiellan ja muiden taudinaiheuttajien kulkua vedinkanavaan. Hoito- ja tehoaineita sisältävä vedinkastoaine pitää vetimien ihon hyväkuntoisena ja ehkäisee utaretulehduksia.
Vedintulppavalmisteiden käyttö umpeenpanon yhteydessä on suositeltavaa klebsiellan ja muiden ympäristöperäisten utaretulehduksien ennaltaehkäisemiseksi. Vedintulppavalmisteita käyttäessä on kiinnitettävä huomiota oikeaan asennustapaan ja vedin on puhdistettava huolellisesti ennen tulpan asentamista.
Piirros: Ossi Hiekkala
