Kiertotaloudessa ei mitään mene hukkaan

Kiertotaloudessa toisen jäte voi olla toisen raaka-aine

Suomen Lantakaasu Oy, uusiutuvista materiaaleista valmistetut pakkaukset, tehtailla syntyvän hävikin minimoiminen ja parempi hyödyntäminen – siinä muutama käytännön esimerkki teoista, joilla Valio jo osallistuu kiertotalouteen ja kestävään ruoantuotantoon. Mutta miksi se on tärkeää?

Vielä näihin päiviin asti erilaisten hyödykkeiden tuotanto on ollut mahdollista tehdä niin, että ehtyviä luonnonvaroja kuten raaka-aineita louhitaan tai öljyä porataan maasta, niistä tehdään tuotteita, joita käytetään lyhyen aikaa ja sitten ne hävitetään. Tähän toimintamalliin on tulossa muutos olosuhteiden pakosta. Emme enää voi väistää sitä tosiasiaa, että maapallon luonnonvarat ovat rajalliset, ja uusiutuviakin luonnonvaroja kuten ravintoa täytyy tuottaa kestävämmin.

Kiertotalouden tärkein tavoite on säästää luonnonvaroja eli hyödyntää kaikki materiaalit tehokkaasti, kestävästi ja pitää ne mahdollisimman pitkään kierrossa ilman, että syntyisi jätettä. Tuotteilta ja pakkauksilta se edellyttää, että ne suunnitellaan helposti purettaviksi ja kierrätettäviksi ja että jätteet käytetään uudelleen aina kun se on mahdollista. Tähän kytkeytyy myös siirtyminen fossiilisista polttoaineista ja pakkausmateriaaleista uusiutuviin.

Ruoantuotannon kohdalla aito kiertotalous tarkoittaa, että ravinteet, energia ja sivuvirrat kiertävät. Hyvä esimerkki tästä on Fazerin kauramyllyn vieressä Lahdessa pyörivä ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta, yli jääneistä kauran kuorista. Unelmajärjestelmässä kaikki matkan varrella tuotettu päätyy hyötykäyttöön, eikä mitään mene hukkaan. Valio tekee jo omassa toiminnassaan paljon tämän eteen, mutta tulevaisuudessa tarvitaan myös entistä enemmän eri tuotantomuotojen ja yritysten välistä yhteistyötä, jotta materiaalien parempi kierto toteutuisi.

Tätä työtä ei voi tehdä yksin. Me Valiolla lähdemme siitä, että kiertotaloutta on edistettävä eri toimialojen kesken. Helmikuussa saimme hienoja uutisia, kun Business Finland myönsi Valiolle 10 miljoonan euron rahoituksen Veturitutkimus- ja kehityskokonaisuuteen. Tarkoituksena on luoda Suomeen ruokajärjestelmä, jossa kasvua ja lisäarvoa rakennetaan kestävän tuotannon pohjalle. Tavoittelemme mukaan vähintään sataa kumppania, ja Business Finland on varautunut rahoittamaan näitä verkoston hankkeita 20 miljoonalla eurolla”, kertoo Valion tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Harri Kallioinen.

Yllä olevassa havainnekuvassa kuvataan eri raaka-aineiden kiertämisen mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi kasvipohjaisessa tuotannossa viljan laatu ei täytä elintarvikekäytön kriteerejä, sopii se silti usein mainiosti eläinten rehuksi. Samoin rypsiöljyn puristamisesta jäljelle jäävä aines ja vaikkapa oluen tuotannossa syntyvä mäski voidaan hyödyntää rehuna. Näin eläimet hyödyntävät muuten hukkaan menevän raaka-aineen, ja käyttöön saadaan esimerkiksi lihaa, kanan- munia ja maitoa sekä lannoitteeksi ja polttoaineeksi muuntuvaa lantaa.

”Todellisuus on toki havainnekuvia monimutkaisempi. Kuvassa esimerkiksi viljatila ja maitotila ovat kätevästi vierekkäin, vaikka todelli- suudessa välimatkaa voi olla kymmeniä tai satoja kilometrejä, eikä raaka-aineiden liikuttelu käy yhtä helposti kuin kuvasta voisi olettaa. On selvää, että tätä yhteistyötä kannattaa kehittää ja siinä on paljon voitettavaa, sillä jätteiden käsittelystäkin koituu kustannuksia. Kyseessä on kokonaisuus, jossa raaka-aineita ja sivuvirtoja liikkuu moniin suuntiin, ja yhdessä kohtaa tehty muutos voi vaikuttaa myönteisesti koko ketjuun”, Valion alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson kuvailee.

Tulevaisuuden ruokatalo

Valio on tänä päivänä paljon muutakin kuin meijeri, vaikka maito onkin nyt ja tulevaisuudessa kivijalkamme. Visiomme on olla johtava maito- ja ruokatalo, joka tarjoaa rakastetut brändit ja innovatiiviset ratkaisut.

”Tulevaisuudessa tarvitaan kaikkia ruoantuotannon muotoja, ja maidontuotannolla on siellä vahva paikkansa. Ei tulevaisuuskaan ole pelkkää kasvisruokaa, esimerkiksi Aasiassa pizza ja latte tekevät vasta tuloaan. Suomalainen maidontuotanto on myös keskeinen osa ruokaturvaamme ja huoltovarmuuttamme. Itse asiassa sillä on isompi rooli kuin on ehkä tähän asti ymmärretty. Tulevaisuudessa maidontuotantoon liittyy entistä vahvemmin ruoan lisäksi myös polttoaine- ja lannoiteomavaraisuus, jotka taas vaikuttavat paljon muuhunkin kuin siihen, saammeko juustoa leivän päälle.

Eri toimialojen yhteistyön entistä parempi ymmärtäminen tarjoaa isoja ratkaisuja aikamme isoihin ongelmiin, ja tätä näkemystä haluamme myös tuoda julkiseen keskusteluun”, Valion yhteiskuntasuhteiden johtaja Anna-Kaisa Auvinen sanoo. Valio toimii pääasiassa ruoka-alalla mutta kytkeytyy moniin toimialoihin.

”Ruoka on vain yksi palanen palapelissä, jossa on paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi tuotantolaitoksissamme hävikki tulee tietenkin ensisijaisesti pyrkiä estämään, mutta aina silloin tällöin syntyy väistämättä eriä, joissa vaikkapa tuotteen koostumus ei ole halutunlainen. Olisi hyvä selvittää, voisiko tuotetta tällaisessa tilanteessa vielä käyttää esimerkiksi kosmetiikan raaka-aineena. Myös vaateteollisuudessa etsitään globaalisti kestävämpiä ratkaisuja. Voisivatko tulevaisuudessa esimerkiksi peltojen sivuvirrat kuten oljen ja heinän kuidut korvata puuvillakuitua, jonka viljely vaatii runsaasti vettä?”, Auvinen pohtii.

”Valio haluaa ottaa roolia ja ajatusjohtajuutta tässä keskustelussa ja tuoda esiin sitä näkökulmaa, että eläinperäinen ja kasvipohjainen ruoantuotanto eivät suinkaan ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kestävä tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä. Tätä viestiä voi muuten jokainen maitotilayrittäjä ja valiolainen tuoda esiin vapaamuotoisissa keskusteluissa tai vaikkapa kohdatessaan poliitikkoja ja päättäjiä”, hän vinkkaa.