Hiilipolut tutuiksi
Anu Artjoki
Viestintäpäällikkö
Anu viihtyy maaseudulla ja kokkailee maalaiskeittiössään oman puutarhan raaka-aineita hyödyntäen.
Maitotilayrittäjä Heikki Salomaa oppi Carbon Action -koulutuksessa, miten hiili sitoutuu entistä paremmin peltoihin ja kasvustoihin.
Anni Tuomivaara ja Heikki Salomaa ovat kiinnostuneita viljelyn ympäristönäkökulmista. Kuva Janne Viinanen
Yli sata suomalaista maatilaa on jo oppinut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) koulutuksessa pelto-maan ja kasvustojen hiilensidonnan tehostamista. Vuoden 2018 koulutuksissa oli mukana myös valiolaisia maitotiloja.
Maitotilayrittäjä Heikki Salomaa Kotaniemen maitotilalta Orivedeltä etsi viime marraskuisesta BSAG:n Cabon Action -koulutuksesta vahvistusta näkemyksilleen ja lisäeväitä oman tilansa kehittämiseen ympäristönäkökulmasta. Kuten Salomaan tilalla, myös Valioryhmän muilla maitotiloilla on tehty hyvää ympäristötyötä jo pitkään. Keväällä 2019 BSAG ja Valio starttaavat valiolaisille maitotiloille räätälöidyt hiiliviljelijäkoulutukset.
Erityisesti nurmilajikkeiden määrän merkitys aukeni koulutuksessa entistä syvällisemmin.
”Viime kesän kuivuuden keskellä huomasi, että monipuolinen nurmilajikeseos pienentää pitkäaikaisen helteen aiheuttamaa viljelyriskiä”, Heikki Salomaa sanoo.
”Esimerkiksi apila ja sinimailanen kasvoivat hyvin siinä missä heinäkasvit kärsivät.”
Kotaniemen tilan pelloilla on jo viljelty melko monipuolisia nurmiseoksia. Tulevan kasvukauden siementilauksessa otettiin huomioon entistä monipuolisempi lajikekirjo ja se, että pelloilla kasvaa syväjuurisia, hyvin hiiltä sitovia kasveja.
”Olemme viljelleet viiden vuoden ajan myös puitavaa hernevehnäseosta, joka on valkuaisen lisäksi parantanut maan rakennetta ja tuonut myös typpeä seuraavan vuoden viljelyskasveille.”
Salomaa kiittää, että koulutuksessa viljelykierron, syväjuuristen kasvien ja peltojen kasvipeitteisyyden merkitys sekä nautatilalle, maaperälle että hiilensidontaan avattiin erittäin hyvin. Nyt on selvää, miten hyvin syväjuuriset kasvit siirtävät hiiltä maaperään.
Salomaa on lainannut hyviä viljelykäytäntöjä esimerkiksi luomusta, jos ne ovat omalle tilalle sopineet.
Maitotilayrittäjä Heikki Salomaa Kotaniemen maitotilalta Orivedeltä etsi viime marraskuisesta BSAG:n Cabon Action -koulutuksesta lisäeväitä oman tilansa kehittämiseen ympäristönäkökulmasta. Kuva Janne Viinanen
BSAG:n koulutukseen osallistuneiden tilojen peltolohkoilla aloitetaan keväällä viisi kasvukautta kestävä koe, jossa testataan hiilensidonnan eri menetelmiä. Vähintään kolmen hehtaarin lohko jaetaan nolla- ja toimenpideruutuun.
Osallistujat valitsevat, mihin toimenpiteisiin he erityisesti haluavat koelohkollaan keskittyä. Vaihto-ehtoina ovat maan rakenteen parantaminen, yhteyttämisen lisääminen kasvuaikaa pidentämällä tai kasvukauden aikana, maaperän biologisen aktiivisuuden tehostaminen, ja turvepeltojen hiiliviljely.
Salomaan koelohkolla tullaan tutkimaan todennäköisesti nurmipellon yhteyttämisen lisäämistä kasvuaikaa pidentämällä, koska maitotilalla on tärkeintä keskittyä nimenomaan nurmenviljelyn hiilensidontaan.
”Koelohkolta otetaan maanäytteitä normaalia näytteenottotekniikkaa tarkemmilla menetelmillä. Näytteistä mitataan, miten paljon hiiltä on sitoutunut tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. Sen ihmeellisemmästä tai työläämmästä asiasta ei ole kyse.”
Viimevuotinen BSAG:n koulutus oli ilmainen, ja myös koelohkojen näytteenotto on tiloille maksutonta.
Kotaniemen tilan pellot ovat vanhaa Längelmäveden pohjaa, pääosin hiesusavea. Hietaisempia kohtia löytyy myös, samoin soisempia.
Salomaa hoitaa tällä hetkellä tilan 40-lypsylehmän lypsyasema-kylmäpihattoa yhdessä avopuolisonsa Anni Tuomivaaran kanssa. Myös isä käy apuna tarvittaessa. Viljeltyä pinta-alaa on noin 80 hehtaaria.
Tilalla on vireillä ympäristöluvan hakuprosessi pihattolaajennukselle, ja lypsylehmien tilat on tarkoitus muuttaa kylmistä viileiksi, hankkia lypsyrobotti sekä muuttaa kuiva-lantasysteemi lietelannaksi.
”Kylmäpihaton lanta on oikeaan aikaan levitettynä myös erittäin hyvää maanparannusainetta. Maan rakenteen lisäksi sadot ja maan kuivuuden sekä märkyyden kesto paranevat. Onneksi hiehot kasvatetaan jatkossakin kuivalantasysteemissä, joten hyvää maanparannusainetta omasta takaa on saatavilla jatkossakin.""
Salomaa antaa kiitosta BSAG:n koulutukselle, jossa ei podettu ilmastoahdistusta vaan maatilojen toimenpiteet nähtiin mahdollisuuksina myös ympäristön kannalta.
”On erittäin tärkeää, että Valio on mukana aktiivisesti ilmastokeskustelussa − yrityksen ote asiaan on hyvä, ja myös kuluttajat arvostavat yrityksen ratkaisukeskeisyyttä.""
Haasteena Salomaan mukaan on, miten tiloilla hyvin hoidetuista ympäristöasioista saadaan maksimaalinen hyöty markkinalla irti.
”Meidän viljelijöiden on tiedettävä, mitä teemme ja miksi.""
"Aika pitkälle pääsee hyvällä ja huolellisella perustyöllä: kalkitse ja lannoita pellot oikein ja oikea-aikaisesti ja vältä peltojen tiivistämistä viimeiseen asti. Lisäkeinoja hiiliviljelyyn tulemme saamaan CARBO-yhteistyöverkoston tutkimustyöstä.”
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA
Valion tavoittelee maidon hiilijalanjäljen pienentämistä nollaan. Yrityksen koolle kutsuman CARBO-yhteistyöverkoston tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla.
Tavoite on mahdollista saavuttaa, jos nurmipeltojen hiilensidontaa saadaan lisättyä merkittävästi ja jos lannan sisältämä energia hyödynnetään korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Samalla parannetaan suomalaisen maatalouden kannattavuutta ja vientikilpailukykyä sekä vastataan kuluttajien toiveisiin ruoan alkutuotannon läpinäkyvyydestä ja kestävistä toimintatavoista.
CARBO-verkostossa ovat mukana Valion lisäksi Luke, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto, Yara ja Atria Tuottajat. Tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.
”Tavoitteemme on kehittää edelleen Valioryhmän maitotiloilla käytössä olevia hiiltä sitovia viljelykäytäntöjä tiiviissä yhteistyössä tilojen kanssa. Käytämme hyväksi tiloilla tehtyä hyvää ympäristötyötä, Valion teknologiaosaamista ja yhteistyöverkoston tutkimustyötä, jotta saavutamme hiilineutraalin maitoketjun. Haluamme jakaa hyviä viljelykäytäntöjä esimerkiksi hiiliviljelijöiden koulutuksissa, jotka starttaavat huhtikuussa Kalajoelta”, Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja kertoo.
”Tavoitteemme on kouluttaa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa hiiliviljelykoulutuksissa 200 valiolaista maitotilaa vuosien 2019−2020 aikana.”
Koulutuksia järjestetään yhteensä neljä tämän ja ensi vuoden aikana. Lisätietoja koulutuksista löydät Valmasta.