Marketta Rinne
Tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus Luke
Homeista rehua- tai ruokaa ei pidä käyttää ravinnoksi.
Hometoksiinit ovat näkymättömiä, hajuttomia ja mauttomia, eli niitä ei voi havaita rehusta aistinvaraisesti. Kaikki homeet eivät tuota toksiineja, eikä samakaan home aina.
Toksiineja on useita ja niiden määrittäminen on vaikeaa ja kallista. Niitä voi olla rehussa epätasaisesti, joten näytteenotto on haastavaa. Lisäksi oireet eläimissä ovat epämääräisiä.
Viljojen hometoksiinitilanne tunnetaan paremmin kuin säilörehun. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR on koordinoinut kauran punahomeen (Fusarium) tuottaman DON-toksiinin systemaattista seurantaa.
Loppukesän kosteat olot aiheuttavat korkeitakin toksiinipitoisuuksia.
Hometoksiinien esiintymisestä nurmirehuissa on vähemmän tietoa. Niitä voi olla jo valmiiksi rehun raaka-aineessa tai muodostua säilönnän ja syötön aikana.
Nurmen ensimmäisen sadon syönti ja sen myötä tuotantovaikutus on tyypillisesti parempi kuin vastaavan loppukesällä tehdyn rehun syönti ja tuotantovaikutus. Yhtenä selityksenä on esitetty home-toksiineja loppukesän kosteissa oloissa, jotka suosivat homeiden kasvua.
EU on hyväksynyt lisäaineita hometoksiinien haittojen vähentämiseen rehuissa. Lisäaineet voivat hajottaa hometoksiineja tai sitoa ne itseensä. Lisäainetuotteita on saatavilla myös Suomessa. On vaikea arvioida niiden käytön tarpeellisuutta, koska meillä ei ole hyvää käsitystä hometoksiinien esiintymisestä rehuissa. On ajateltu, että märehtijät eivät ole hometoksiineille yhtä herkkiä kuin yksimahaiset eläimet, koska osa toksiineista hajoaa pötsissä, mutta toksiinit voivat olla haitallisia myös pötsimikrobeille.
Lukessa tutkitaan hometoksiineja.
Tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus Luke
Kuva Janne Viinanen