Sauli Lähteenmäki
Valion hallituksen jäsen
Valio Oy
Valiolaiset maitotilat ovat jo vuosikymmeniä tuottaneet maailman puhtainta ja laadukkainta maitoa tehtaidemme jalostettavaksi. Laatu- ja tuotantosopimuksessa on määritelty tilalta luovutettavan maidon laatukriteerit.
Kuluttajien tietoisuuden ja vaatimusten lisääntyessä ovat asiakkaamme – varsinkin kansainväliset, mutta myös kotimaiset − asettaneet kaupanteon edellytyksiksi uudenlaisia ehtoja. Laatu- ja jäljitettävyysauditoinnit voivat tuoda asiakkaamme laadunvalvojat tehtaiden lisäksi myös jokaiselle maitotilalle.
Kehityksen vauhdittamina Valio Alkutuotanto ja osuuskunnat rakensivat yhdessä laatu- ja tuotantotapauudistuksen, johon liittyen otettiin käyttöön vastuullisuuslisä. Sen ehdot täyttämällä valiolaiset maitotilat saavat tällä hetkellä kahden sentin vastuullisuuslisän maitolitralta. Ehtojen täyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja maitotilan rutiineja tukevaksi. Vastuullisuuslisän piirissä onkin tällä hetkellä jo 93 % vastaanotetusta maidosta. On kuitenkin välttämätöntä, että myös loput valiolaiset maitotilat sitoutuvat lisän ehtoihin ensi vuoden aikana.
Vuoden takainen IPCC:n ilmastoraportin julkistus mullisti ympäristökeskustelun kertaheitolla. Vastakkainasettelu varsinkin sosiaalisessa mediassa on rajua. Äänekkäät ääriliikkeet ja eläinaktivistit pyrkivät edistämään päämääriään kotieläintalouden lopettamiseksi myös ilmastosyillä. Oman mielenrauhan kannalta onkin parempi keskustella asioista ihmisten kanssa kasvokkain kuin kahlata keskustelupalstoilla.
Ruoan hiilipäästövaikutus on noin 10 % kaikesta mitattavasta hiilipäästökuormasta, mutta meillä Suomessa liha ja maito nousevat helposti etusijalle aiheesta puhuttaessa. Päästöjen kompensointiin on kehitelty monenlaisia keinoja. Keski-ajalla tehtiin anekauppaa, nyt lomalennon päästöt voi hyvittää parilla kympillä. Oma lukunsa on pystyttää puita Afrikkaan hiilinieluiksi, jota käytetään myös elintarviketeollisuudessa kompensointiin. Ugandalainen ympäristöjärjestö puhuu ilmastokolonialismista, koska ihmisiä ajetaan pois omilta mailtaan puun istutusten tieltä. Vaikka erilaiset hankkeet ovat YK:n sertifioimia, vain 2 %:n arvioidaan tuovan todellisia päästövähennyksiä.
Valiolainen lähestymistapa päästövähennyksiin on haastava, mutta rehellinen.
Pyrimme pienentämään omia hiilipäästöjämme koko tuotantoketjussa ja kehittämään uusia tapoja sitoa hiiltä. Hiilineutraali maitoketju 2035 on kovan työn takana, mutta mahdollinen. Perustyö lähtee suomalaisesta nurmiviljelystä. BSAG:n kanssa järjestetyt kolme ensimmäistä hiiliviljelijäkoulutusta ovat olleet yleisömenestys. Lannankäytön tehostamiseen kehitetään muun muassa keskitettyä biokaasulaitosmallia, jossa syntyisi liikennepolttoaineita. Myös tilakohtaisiin ratkaisuihin kannustetaan. Ensimmäinen biokaasulla kulkeva maidonkeräysauto lähti liikenteeseen vuoden alussa, ja tuotteita jaellaan kauppoihin jo biokaasun voimalla.
Valion tuotantolaitosten energiantarve hoidetaan suurelta osin biopohjaisesti ja tuulisähkön osuus on kasvussa. Pakkausmateriaaliemme raaka-aineiden biopohjaisuus ja kierrätettävyys paranevat koko ajan.
Ilmastotutkijoiden laskelmat heittelevät, mutta ilmastonmuutos on tosiasia, jonka seurausten kanssa meidän on tultava toimeen. Valiolla teemme myös omaa päästölaskentaa tuotteidemme tueksi. Suomalaisten ruokailutottumukset muuttuvat ja maidonjuonti vähenee. Maailmalla maidon kysyntä kuitenkin kasvaa tuotannon jatkuessa nykyisellään.
Vastuullinen Valioryhmä haluaa olla osa ratkaisua, ei osa ilmasto-ongelmaa.
Kuva: Janne Viinanen