Esijäähdytä maito, säästä energiaa

Lämpimän maidon sisältämä lämpömäärä kannattaa käyttää hyväksi lehmien juomaveden lämmityksessä tai kuuman käyttöveden esilämmityksessä.

Esijäähdytyksellä voidaan vähentää tilasäiliössä tehtävää jäähdytystä noin 50 prosenttia. Sähköenergian kulutusta pienennetään sen mukaan, kuinka paljon ja kuinka kylmää vettä on käytettävissä. Suomalaisilla maitotiloilla tehdyt mittaukset ovat osoittaneet maidon esijäähdytyksen laskeneen tilasäiliön energiankulutusta 40–75 prosenttia.

Markkinoilla on sekä levymallisia että putkimallisia esijäähdyttimiä.

Levymallisten lämmönsiirtokykyä pidetään yleensä parempana kuin putkimallisten. Levymallisen esijäähdyttimen yleinen ongelma on, että sen tiivisteet eivät kestä korkeita vastapaineita. Siksi esijäähdyttimestä poistuvan veden täytyy päästä paineettomaan varastoastiaan.

Maitosuodatin on asennettava ennen esijäähdytintä ja sitä on käytettävä myös pesun aikana. Suodatin estää likapartikkeleiden kertymisen esijäähdyttimeen.

Putkimalliset esijäähdyttimet ovat umpinaisia, eikä niissä ole tiivisteitä. Siksi ne kestävät paineisen vesijärjestelmän paineet.

Tehokas esijäähdytys edellyttää maitomäärään verrattuna 2–3-kertaista vesimäärää ja -virtausta. Siksi perinteisessä lypsyssä järjestelmään on laitettava varastosäiliö esijäähdyttimen läpi menneelle vedelle.

Paineettomasta varastosäiliöstä vesi pumpataan uudelleen lehmien juomavesijärjestelmään, jossa on painetta. Veden paineistamisen energian kulutus on noin 1,2 Wh/kg lypsettyä maitoa. Veden uudelleen paineistamisen energian kulutus on yllättävän iso (n. 6 %) suhteessa maidon jäähdytyksen energian kulutukseen, joka on yleensä noin 20 Wh/l.

Monella valiolaisella maitotilalla on otettu käyttöön putkimallinen esijäähdytin, jonka läpi kulkeva vesi pysyy paineisena. Siinä ei ole varastosäiliötä. Koska lehmät juovat vettä lähes koko ajan ja lypsäminen on lähes jatkuva tapahtuma, juomavettä kuluu silloin, kun lypsetään.

Mittaukset ovat osoittaneet tämän yksinkertaisen järjestelmän säästävän maidon jäähdytyksen energiankulutusta 50–70 prosenttia. Lisäksi lehmille on tarjolla noin 17-asteista juomavettä.

Järjestelmien takaisinmaksuajat ovat vaihdelleet 1,5 vuodesta 4,5 vuoteen, kun on huomioitu investointikulut ja vain tilasäiliön alentunut sähköenergiankulutus. Lämpimän juomaveden vaikutuksesta lehmien tuotostasoon ei ole olemassa suomalaisia tutkimustuloksia.

Valiolaisista osuuskunnista saa apua joko suunnitteluperiaatteisiin tai jopa täydellisiä paketteja asennuksineen. Valmassa on tietoa suunnittelun periaatteista.

Katso lisää artikkeleita