Aurinkosähkö keventää kuluja

Auringonsäteet kultaavat Purmojärven pinnan Kauhavalla. Aurinko paistaa esteettä myös pienellä töyräällä sijaitsevan pihaton katolle. Aurinkopaneelit jauhavat elokuisena iltapäivänä sähköä seitsemän kilowatin teholla, kuukaudessa sähköä kertyy reilut tuhat kilowattituntia.

”Navetassa kuluu sähköä noin 70 000 kilowattituntia vuodessa. Viime keväänä asennettu aurinkovoimala tuottaa siitä noin 15 prosenttia”, yrittäjä Arto Tyynismaa arvioi.

”Voimala on toiminut hyvin ja saatamme sitä laajentaakin jossain vaiheessa. Säästämme sähköä myös lämmittämällä navetan käyttöveden maalämmöllä. Maalämmön asensimme uuden pihaton rakentamisen yhteydessä kuusi vuotta sitten.”

Edellä mainittujen energiansäästötoimien lisäksi tila ottaa lämmön talteen tilasäiliötä viilentävästä kylmäaineesta. Maidon esijäähdytin on vielä hankkimatta, mutta sekin siintelee mielessä. Monet tuotantokustannukset ovat nousseet kovaa vauhtia, joten säästö sähkössä on tuotannon kannattavuudenkin kannalta tärkeä asia.

Ympärivuotinen ulkoilu lisää eläinten hyvinvointia

Maidontuotanto pyörii hyvin Tyynismaan yhden robotin tilalla. Tuotosta on saatu hyvien tuotanto-olojen ansiosta nostettua. Nyt 60 lehmän EKM-keskituotos on hieman yli 12 000 kiloa lehmää kohti vuodessa.

”Olemme tuotokseen tyytyväisiä, mutta sitä voisi ruokintaa tarkentamalla vielä nostaa. Kävimme jo hieman korkeammassakin tuotoksessa”, Hanne Tyynismaa sanoo.

”Navetassa on kesälläkin ollut viileää, sillä tuuli pääsee puhaltamaan vapaasti navetan läpi. Navettaan ei ainakaan toistaiseksi tarvita lisätuulettimia. Lehmillä on vapaa pääsy laitumelle, mikä parantaa eläinten terveyttä ja elinikäistuotosta.”

Tänäänkin lehmät näyttävät viihtyvän hyvin laitumella. Eläinten hyvinvoinnista huolehditaan laidunnuksen ja ympärivuotisen ulkoilun lisäksi kuivittamalla parret kaksi kertaa päivässä ja hoitamalla sorkat säännöllisesti. Eläinlääkäri tekee terveydenhuoltokäynnin joka kuukausi.

”Pidämme navetan tarkoituksella hieman vajaatäytöllä. Maitoa tulee paremmin, kun aremmatkin lehmät pääsevät helposti syömään. Pihatossa on 70 lehmäpaikkaa ja lypsyssä on hieman yli 50 lehmää kerrallaan”, Hanne kuvailee.

Hyvän tuotoksen yhdeksi avaimeksi Tyynismaat nimeävät myös vasikoiden huolellisen ternimaitojuoton. Jokaiselta poikineelta lehmältä mitataan ternimaidon Brix-arvo. Jos arvo ei ole riittävän korkea, otetaan riittävästi vasta-aineita sisältävää ternimaitoa pakkasesta.

Navetassa panostetaan sujuvuuteen ja siisteyteen

Tyynismaan pihatto loistaa puhtauttaan, sillä Tilapesut Luoma Oy kävi jokavuotiseen tapaan pyyhkäisemässä navetan puhtaaksi elokuussa.

”Navettaa suunnitellessa pyrimme yksinkertaisuuteen, jotta eläinten hoito olisi sujuvaa. Aloitimme käytetyllä lypsyasemalla. Lasten kasvaessa huomasimme, että jalkapallo- ja jääkiekkoharjoitukset ovat aina navettatöiden aikaan. Vaihdoimmekin robottiin neljä vuotta sitten”, Hanne kertoo.

Tyynismaat haluavat pitää navetan ja sen ympäristön siistinä, sillä se kertoo kuluttajille suomalaisen maitoketjun laadukkuudesta. Esimerkiksi paalimuovit haetaan kaksi kertaa vuodessa alueellisen Ekorosk-yhtiön kierrätettäväksi. Ensi kesänä on tarkoitus järjestää taas avointen ovien päivä, koska kaksi kesää on jäänyt koronan takia väliin.

Kuluttajat ja lähiseutujen asukkaat näkevät Tyynismaan tilan ihmisten ja eläinten kuulumisia myös Facebook-sivuilta.

”Tämän vuoden ehdoton kohokohta oli Jekku-lehmän satatonnari-palkinto. Jekku on meidän ensimmäinen satatonnarimme”, Hanne hymyilee. Jekku on ollut navetassa seitsemän tuotantokautta, joten keskituotokseksi muodostuu 14 300 kiloa vuodessa.

Tila viestii aktiivisesti senkin vuoksi, että Hanne Tyynismaa valmistaa maitohuoneen vieressä olevassa elintarviketilassa leipäjuustoja oman tilan maidosta. Kauppa käy hyvin tilamyyntinä, kahdeksan Reko-renkaan kautta ja lähialueen markkinoilla. Energinen emäntä hoitaa myös juhlien ruokatarjoiluja lähiseudulla. Keittiössä valmistuvat lämpimät ruoat, salaatit, tilan oma salaatinkastike, voileipäkakut ja muutkin kakut.

Hankintoja pohditaan entistä tarkemmin

Peltoviljelyyn on panostettu uuden navetan valmistuttua entistä enemmän. Arto Tyynismaa on osallistunut Valio CARBO® hiiliviljelijä -koulutukseen.

”Meillä on ollut tähänkin saakka hyvä viljelykierto, joten hiilensidontaa tuskin saadaan paljon lisättyä. Omat viljelyopit ovat saaneet koulutuksessa vahvistusta. Nurmet uusimme suojaviljalla neljän vuoden välein”, Arto kertoo.

”Uutena konstina otimme käyttöön korkeamman niiton. Jätämme sängen nyt kymmensenttiseksi, niin seuraava sato lähtee nopeammin kasvuun.”

Yrittäjäpari on pohtinut tuotantopanoshankinnat tänä syksynä normaalia tarkemmin.

”Nyt on pitänyt katsoa aika tarkasti, mihin rahansa laittaa. Lannoitteet hankimme heinäkuussa vielä kohtuullisen hinnan aikaan. Ohran ja kauran siemenetkin on ostettu ensi keväälle. Puolitiivisteen hinnan kiinnitimme syksyllä, joten senkään hinta ei nouse ennen vuodenvaihdetta”, Arto luettelee.

”Paalimuovit on vielä ostamatta. Yli sadan euron rullahinta vähän hirvittää. Siinä on neljänneksen nousu vuoden takaiseen.”

Yrittäjät tekivät marraskuussa ProAgrian kirjanpitäjän kanssa välitilinpäätöksen ja kuukausibudjetin seuraavalle vuodelle. Taloustilanne käydään läpi neljän kuukauden välein.

”Meillä on hyvä ja tiukka kirjanpitäjä, joka pitää meidät kurissa. Talousasioiden säännöllinen tarkastelu on tärkeää, koska emme ole itse perehtyneet kovin syvällisesti kirjanpitoon. Eniten kirjanpitäjä kovistelee isäntää konehankinnoista”, Hanne nauraa.

”Mietimme parhaillaan sähköiseen kirjanpitoon siirtymistä. Se helpottaisi kuittien kanssa pelaamista ja taloustilanne olisi helposti nähtävissä omalta koneelta.”

Yrittäjät pohtivat myös siirtymistä kuukausittaiseen arvonlisäveromenettelyyn nykyisestä vuosimenettelystä. Talousasiat ovatkin olleet tänä syksynä aiempaa enemmän tapetilla.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen